Suomessa on lähes 200 000 erilaisiin muistisairauksiin sairastunutta henkilöä ja lähes 15 000 sairastuu muistisairauksiin joka vuosi. Työikäisiä muistisairaita on noin 7 000.

Muistisairaille tarjottavat palvelut tunnetaan usein huonosti ja tieto niistä on hajallaan. Siksi koostimme tämän kirjoituksen, jonka tiedot koskevat myös työikäisenä muistisairauksiin sairastuneita sekä suurimmalta osaltaan muitakin henkilöitä kuin muistisairaita.

Kuntien välillä on suuriakin eroja käytettävissä termeissä, erilaisten palvelujen saatavuudessa, maksujen suuruudessa, palvelujen saatavuuden kriteereissä sekä muistisairauksien huomioon ottamisessa etenkin siinä vaiheessa, kun omasta kodista poismuuttaminen palveluasumispaikkaan tulee ajankohtaiseksi. Tekstimme on kirjoitettu mahdollisimman yleisellä tasolla.

Oman kunnan tarjoamat palvelut löytyvät kunnan nettisivuilta kohdasta "sosiaali- ja terveyspalvelut >ikäihmisten palvelut". Sieltä löytyvät myös neuvonta- ja ohjausnumerot.

Jos apua tarvitsevalla henkilöllä tai omaisella ei ole tietokonetta käytössä, voi aina ottaa yhteyttä esimerkiksi oman kunnan alueella toimivaan Muistiyhdistykseen tai omaan muistihoitajaan/-koordinaattoriin. Jos henkilö on jo kotihoidon tai omaishoidon asiakas, oma kotihoidon työntekijä tai omaishoidon ohjaaja auttavat.

Kotona asumista tukevia palveluja ovat:

A) Tukipalvelut. Jos avuntarve on vielä vähäistä, voi palveluja ostaa omakustanteisesti yksityisiltä palveluntuottajilta (verotuksen kotitalousvähennys). Näiden palvelujen tarkoituksena on turvata kotona asumista mahdollisimman pitkään. Palvelumuotoina ovat esimerkiksi sauna-, ateria-, kauppa-, kaupparinki-, turva- ja siivouspalvelut, muistisairaiden henkilöiden päivätoiminta sekä asunnon muutostyöt.

Joihinkin palveluihin on mahdollista saada palveluseteleitä (tällöin ei voi saada kotitalousvähennystä). Ateria- ym. palvelujen saamiseksi otetaan yhteyttä kunnan avopalvelujen viranhaltijaan, eli palveluohjaajaan. Lähetteen päivätoimintaan tekee esimerkiksi muistikoordinaattori tai geriatri. Asunnon muutostöistä päättää kunnan vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä.

B) Kotihoito: Kotihoidon palveluja voivat saada ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja henkilöt, jotka toimintakyvyn laskun vuoksi eivät selviydy itsenäisesti, omaisten tai läheisten tuella tai muulla tavalla tuettuna omassa kodissaan. Säännöllinen kotihoidon palvelu sisältää kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon ja se on tarkoitettu erityisesti runsaasti ja säännöllisesti palveluja tarvitseville asiakkaille. Tarve palveluihin arvioidaan yksilöllisesti.

Kotihoidon kriteerit täyttävällä asiakkaalla on myös mahdollisuus saada palveluseteleitä oman hoitonsa järjestämiseksi. Asiakas voi saada kotona asumisen tueksi lisäksi myös erilaisia tukipalveluita: esimerkiksi turva-, ateria-, kauppa-, kaupparinki-, sauna- ja siivouspalveluita.

Henkilöllä voi olla mahdollisuus myös tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja/tai kotipalveluihin esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen vuoksi kuntoutumisen ajaksi. Kotihoidon palvelujen saamisesta päättää kunnan avopalvelujen viranhaltija, eli palveluohjaaja.

C) Tilapäiset asumispalvelut: Tilapäishoito on kotona asuville (ikääntyneille) henkilöille tarkoitettu palvelu. Sillä tuetaan henkilön mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Se helpottaa myös omaisten arjessa jaksamista.

Tilapäishoidon asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotihoidon tai omaishoidon asiakkaita. Hoitojaksot ovat tavallisesti 1-2 viikon mittaisia. Ne toteutetaan joko kunnan omissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä tai ostopalveluna muissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Joissakin kunnissa myös perhehoito on vaihtoehto.

Tilapäishoito on myös hyvä vaihtoehto päästä etukäteen tutustumaan mahdolliseen tulevaan pysyvään tehostetun palveluasumisen yksikköön. Tilapäishoito voidaan järjestää myös vuorohoitona, jossa asiakas on säännöllisesti tietyn ajan kuukaudessa kodin ulkopuolella hoidossa.

Kotihoidon asiakkaille tilapäishoidon sihteeri tai omaishoidon asiakkaille oman alueen omaishoidon ohjaaja tekevät varaukset. Asiakkaille, joilla ei ole edellä mainittuja palveluita (kotihoito/omaishoito) varaukset tehdään tilapäishoidon palveluohjaajan kautta.

Asumis- ja hoivapalveluja ovat:

A) Palveluasuminen. Hoiva-asumisen kevein muoto on tavallinen palveluasuminen. Se on asumismuoto henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäistä tukea ja apua asumisessa. Palveluasunto voi sijaita palvelutalossa, palvelutaloryhmässä tai olla erillinen vuokra-asunto. Se voi olla yksityiskäyttöinen tai ryhmäasunto.

Päätöksen tavallisesta palveluasumisesta tekee kunnan vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä.

B) Tehostettu palveluasuminen ja hoiva-asuminen (pitkäaikainen laitoshoito). Nämä on tarkoitettu ensisijaisesti (ikääntyneille) henkilöille, joiden ei ole mahdollista jatkaa yksityiskodissa asumista kotiin vietävien runsaidenkaan palveluiden ja tukitoimien varassa. Tehostettua palveluasumista järjestetään muun muassa palvelutaloissa, ryhmäkodeissa, tehostetun palveluasumisen erilliskodeissa, hoivakodeissa ja perhekodeissa (tietyin edellytyksin).

Tehostettua palveluasumista on kunnan omissa toimintayksiköissä, kunta järjestää tehostettua palveluasumista myös ostopalveluina tai palveluseteleillä.

Se on ympärivuorokautista hoitoa, johon muuttamista edeltää henkilön laaja-alainen toimintakyvyn palvelutarpeen arviointi yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Henkilön omat ja hänen omaistensa toiveet huomioidaan päätöksenteossa. Päätöksen tehostetusta palveluasumisesta tai hoiva-asumisesta tekee kunnan vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä. Hoitotakuuaika on kolme kuukautta. Yksityisesti hoitoon hakeutuessaan henkilö vastaa kaikista hoitomaksuista itse.

Tehostetun palveluasumisen asiakkaista arviolta 80 prosenttia sairastaa jotakin etenevää muistisairautta ja noin 95 prosentilla on jonkinasteisia muistin ongelmia.

Muistisairaiden erityistarpeita ajatellen perinteiset tehostetun palveluasumisen ja hoiva-asumisen yksiköt eivät ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta esimerkiksi perhehoitopaikkoja ja ryhmäkoteja on kunnissa vähän, jos ollenkaan tarjolla, Muistikylistä puhumattakaan.

Myöskin nykyinen, mahdollisimman pitkään kotona asumista suosiva käytäntö saattaa sekä muistisairaan henkilön että hänen omaisensa kannalta johtaa jopa täysin epäinhimilliseen tilanteeseen.

Lisätietoja löytyy esimerkiksi www.muistava.fi-sivustoilta, missä on työkalu muistisairaan asumistilanteen arviointiin, kuvakortteja helpottamaan kotoa poismuuttamisen puheeksi ottamista sekä Muistisairaan oman tahdon ilmaisu -lomake.

Apua ja ohjeita saa myös www.kotiopas.fi-sivustoilta, missä on lisäksi lueteltu Suomen kaikkien kuntien yksityiset (mukaan lukien yhdistykset ja säätiöt) palvelutalot, hoitokodit ja senioritalot.

Kirjoittajat ovat Varsinais-Suomen muistiaktiiveja

Varsinais-Suomen Muistiaktiivit on maakunnallinen vaikuttamisryhmä, joka koostuu muistisairauteen sairastuneista henkilöistä ja omaisista