Lukijoilta

Hyvinvoivat omaishoitajat ovat yksilön ja yhteiskunnan etu

Hiljattain julkaistu selvitys (Keväjärvi, Lindholm ja Reiman 2020) omaishoitajien hyvinvoinnista ja tarpeista on karua luettavaa. Selvitykseen haastatellut omaishoitajat kokevat tulleensa laiminlyödyiksi, väärinymmärretyiksi ja elävänsä sekä henkisessä että taloudellisessa epätoivossa.

"Älkää ruvetko omaishoitajaksi. Ei makseta mitään, menetätte järkenne ja elämänne", toteaa eräs omaishoitaja haastattelussaan.

Samanaikaisesti omaishoitoon panostaminen on kuulunut sekä edellisen että nykyisen hallituksen kärkihankkeisiin. Lakia omaishoidon tuesta (937/2005) päivitettiin viimeksi Juha Sipilän hallituksen toimesta vuonna 2016.

Kärkihankkeista ja päivitetyistä lakipykälistä huolimatta omaishoidon asemassa, omaishoitajien jaksamisessa ja yhteiskunnan asenteessa omaishoitoa kohtaan vaikuttaa yhä edelleen olevan parannettavaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka jokainen omaishoitaja ei voikaan pahoin, on selvää, että matka sanoista käytännön tekoihin on vielä kesken.

Omaishoitoon kannattaa panostaa, sillä se on hyödyksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Omaisesta huolehtiminen on itsessään arvokasta työtä, ja lisäksi sen myötä monella iäkkäällä tai vammautuneella henkilöllä on mahdollisuus asua turvallisesti kotona pidempään.

Yhteiskunnalle omaishoito on hyödyksi muun muassa selkeästi muita hoitomuotoja edullisempana vaihtoehtona. Ilman omaishoitoa yksin vanhustenhoitoon kuluisi vuosittain yli kolme miljardia euroa enemmän (Keväjärvi ym. 2020).

Väestörakenteen muutoksen myötä muun muassa vanhuspalveluiden tarve kasvaa tulevina vuosikymmeninä entisestään. Omaishoito voikin hyvin hoidettuna olla yksi vastaus siihen, miten kykenemme tuohon tarpeeseen vastaamaan.

Näitä hyötyjä ei kuitenkaan saavuteta ilman hyvinvoivia ja terveitä omaishoitajia.

Omaishoidon suurimpina kipukohtina pidetään avun ja tuen puutetta, henkistä ja fyysistä uupumusta sekä sosiaalisten verkostojen riittämättömyyttä (Shemeikka ym. 2019). Näihin haasteisiin on onneksi myös ratkaisuja.

Ensinnäkin omaishoitajien lakisääteisten vapaiden käyttöä on lisättävä nykyisestä. Tällä hetkellä vain hieman yli puolet omaishoitajista käyttää vapaitaan (2–3 vrk/kk). Tähän on usein syynä hoidettavalle räätälöidyn sijaishoidon löytymisen ja saatavuuden niukkuus.

Kunnan on kuitenkin mahdollista vastata tähän kehittämällä muun muassa koti- ja perhehoitoa.

Toiseksi omaishoitajien osaamisesta ja terveydestä on huolehdittava riittävin ja säännöllisin koulutuksin, kyselyin ja tarkastuksin. Erityisesti uusien omaishoitajien koulutukseen ja tukeen sekä hoitopaikkana toimivan kodin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kolmanneksi hoitotukipäätösten tulee syntyä nopeammin ja tiedonhaussa on suosittava ns. yhden luukun palveluita.

Omaishoitotilanteen tunnistamista tulee lisäksi helpottaa yleistä tietoisuutta lisäämällä. Tällä on vahva ennaltaehkäisevä vaikutus omaishoitajien hyvinvointiin ja jaksamiseen tulevaisuudessa.

Uskon jokaisen pitävän omaishoitoa arvokkaana työnä. Tällä hetkellä tämä arvostus näkyy kuitenkin liian usein vain kauniiden ajatusten ja teoreettisten linjausten muodossa. On aika siirtää nämä ajatukset ja sanat käytännön ratkaisuiksi.

Korjataan omaishoitoa vaivaavat käytännön haasteet ja huolehditaan omaishoitajien hyvinvoinnista ja jaksamisesta, jotta he vastaavasti kykenevät huolehtimaan omaisistaan. Tästä hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta, ja vain tällä tavoin kykenemme osoittamaan, että todella arvostamme omaishoitoa ja -hoitajia.

Tommi Terä

puheenjohtaja

Turun kristillisdemokraatit

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Omaishoitaja
Kärkihanke?
Hyvä kirjoitus. Hallituksen omaishoitoon panostaminen näkyy vain juhlapuheissa ja katteettomissa lupauksissa. Mitään konkreettista ei ole tehty. Päinvastoin: tilanne huononee koko ajan, ja kotihoidon vähäiset resurssit luisuvat kunnallisten hoitokotien kehittämiseen ja hoitajamitoituksen velvoitteiden täyttämiseen ym. Omaishoitat joutuvat hoitamaan vanhuksia lähes ilmaiseksi hyvinkin vaikeissa olosuhteissa. Suurin osa vanhuuksista haluaisi olla mieluummin ja mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ennemmin kuin hoitokodissa. Valtio ja kunnat säästävät omaishoitajien kustannuksella paljon rahaa, mutta mahtaako tämä olla riittävä peruste sille, että kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen panostaminen on käytännössä tyssännyt. Ei tunnu tasapuoliselta ja kohtuulliselta asenteelta. Lupauksiin ei voi luottaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tommi Terä
Vast: Kärkihanke?
Tämä on se omakin tuntuma tähän aiheeseen. Vaikka kirjoitukseni oli jo nyt suht pitkä, olisin hyvin voinut kirjoittaa vielä enemmänkin. Esimerkiksi omaishoidon lainsäädännöllinen asema työnä (onko se virallisesti sitä vai ei?) on varsin epäselvä ja vaatisi rukkaamista. Lisäksi mainitsemisen arvoista on myös se, miten edellisen hallituksen omaishoitoon suunnatut 300 miljoonan panostukset valuivat suurimmaksi osaksi muihin toimiin, koska niitä ei ollut korvamerkitty tarpeeksi selkeästi omaishoidolle. Näin saadaan helposti luuloteltua, että jotain asiaa (tässä tapauksessa omaishoitoa) tuetaan suurin summin, vaikka todellisuudessa summat kunnissa valuvatkin muualle.

Tämä kaikki on erittäin harmillista, sillä omaishoito on kaikin puolin erinomainen hoitomuoto. Konkreettisten hyötyjen lisäksi omaishoidossa on myös pala sellaista lähimmäisenrakkautta ja välittämistä, jota yhteiskunnasta soisi aina löytyvän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Maarit Rantanen
Omaishoitajat unohdettu
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Pitkästä aikaa tuntui siltä, että joku ymmärtää ja on ainakin pohtinut asiaa. Omaishoitajuudessa on monia puolia, joita ei ole nostettu esiin. Omaishoitajuutta on monenlaista. Mistä saavat tukea ne omaishoitajat, jotka hoitavat omaa vanhempaansa oman perheensä ja päivätyönsä lisäksi, asumatta samassa taloudessa. Vastuu toisen ihmisen hyvinvoinnista ja arjen sujuvuudesta on suuri ja mieltä kalvaa jatkuvasti kun ei voi olla koko ajan vierellä. Meitä on iso joukko ja valitettavan moni palaa loppuun näiden "uusien ruuhkavuosien" aikana. Haluammeko todella antaa ikäihmisille mahdollisuuden kotona asumiseen? Haluammeko todella tukea niitä, jotka sen mahdollistavat?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.