Julkiset menot jatkavat kasvuaan
Turun Sanomissa 27.1. julkaistussa artikkelissa ”Sote alentaa kuntaveron paineita” Eero Laesterä esitteli arvioitaan kuntaveroon kohdistuvista paineista lähivuosina.
Kuntatalouden asiantuntijana tunnetun Laesterän mielipiteet voivat johtaa tavallista veronmaksajaa harhaan. Tätähän kiinnostaa enemmän kokonaisveroasteen kehittyminen kuin pelkän kuntaveron kehittyminen.
Kaiken kaikkiaan on vaikeata uskoa, että verotus kevenisi mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen. Jos kuntien hallintoa ei vastaavasti kevennetä siinä yhteydessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot siirtyvät maakunnille, jää kuntaverolla maksettavaksi edelleen suuri joukko hallintoa, joka tuskin kokonaisuudessaan jatkossa osallistuu jäljelle jäävien palvelujen tuottamiseen.
Vailla merkitystä ei ole myöskään se, että uudistuksen jälkeen kuntien maksettavaksi jää entinen lainakanta, toisin sanoen velkojen osuus taseessa nousee merkittävästi. Tämän Laesterä toi esityksessään esille. Samoin hän toi esiin sen, että kunnat tulevat entistä riippuvaisemmiksi kiinteistöverosta.
Kokonaan toinen kysymys on, mikä on mahdollisen maakuntahallinnon vaikutus julkisiin menoihin ja sitä kautta verotukseen.
Kun muutama vuosi sitten luovuttiin kokonaan yhdestä hallinnon tasosta eli lääneistä, uudistuksen perusteena oli julkishallinnon keventäminen ja siitä saatavat säästöt. Tämä tuntuu nyt unohtuvan poliitikoilta.
Kannattaa myös muistaa, että Euroopan unioniin liittyminen toi lisää hallintoa ja hallinnon kuluja.
Kaiken kaikkiaan Suomessa tulisi pyrkiä jarruttamaan julkisen hallinnon kasvua. Eurostatin mukaan julkisyhteisöjen menojen ja tulojen yhteistaso EU-maissa vuonna 2019 suhteessa bkt:hen oli korkein (yli 100 prosenttia) Ranskassa, Suomessa, Tanskassa ja Belgiassa. Vastaavasti vuonna 2019 yhteistaso oli alhaisin (alle 80 prosenttia bkt:stä) Irlannissa, Romaniassa, Liettuassa, Bulgariassa, Maltassa, Latviassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämän listan kärjessä oleminen ei ole Suomelle kunnia-asia.
Jos ei vieläkään yhdy ajatukseen, että julkisen hallinnon kasvu täytyy pysäyttää, kannattaa tutkia esimerkiksi EVA:n raporttia ”Menojen kirja -EVA Fakta”. Siitä muun muassa käy ilmi, että vuodesta 1970 työvoiman määrä on julkisyhteisöissä kasvanut 140 prosenttia ja yrityksissä 15 prosenttia.
Pentti Jäntti
ekonomi