Lukijoilta

Julkiset menot jatkavat kasvuaan

Turun Sanomissa 27.1. julkaistussa artikkelissa ”Sote alentaa kuntaveron paineita” Eero Laesterä esitteli arvioitaan kuntaveroon kohdistuvista paineista lähivuosina.

Kuntatalouden asiantuntijana tunnetun Laesterän mielipiteet voivat johtaa tavallista veronmaksajaa harhaan. Tätähän kiinnostaa enemmän kokonaisveroasteen kehittyminen kuin pelkän kuntaveron kehittyminen.

Kaiken kaikkiaan on vaikeata uskoa, että verotus kevenisi mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen. Jos kuntien hallintoa ei vastaavasti kevennetä siinä yhteydessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot siirtyvät maakunnille, jää kuntaverolla maksettavaksi edelleen suuri joukko hallintoa, joka tuskin kokonaisuudessaan jatkossa osallistuu jäljelle jäävien palvelujen tuottamiseen.

Vailla merkitystä ei ole myöskään se, että uudistuksen jälkeen kuntien maksettavaksi jää entinen lainakanta, toisin sanoen velkojen osuus taseessa nousee merkittävästi. Tämän Laesterä toi esityksessään esille. Samoin hän toi esiin sen, että kunnat tulevat entistä riippuvaisemmiksi kiinteistöverosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kokonaan toinen kysymys on, mikä on mahdollisen maakuntahallinnon vaikutus julkisiin menoihin ja sitä kautta verotukseen.

Kun muutama vuosi sitten luovuttiin kokonaan yhdestä hallinnon tasosta eli lääneistä, uudistuksen perusteena oli julkishallinnon keventäminen ja siitä saatavat säästöt. Tämä tuntuu nyt unohtuvan poliitikoilta.

Kannattaa myös muistaa, että Euroopan unioniin liittyminen toi lisää hallintoa ja hallinnon kuluja.

Kaiken kaikkiaan Suomessa tulisi pyrkiä jarruttamaan julkisen hallinnon kasvua. Eurostatin mukaan julkisyhteisöjen menojen ja tulojen yhteistaso EU-maissa vuonna 2019 suhteessa bkt:hen oli korkein (yli 100 prosenttia) Ranskassa, Suomessa, Tanskassa ja Belgiassa. Vastaavasti vuonna 2019 yhteistaso oli alhaisin (alle 80 prosenttia bkt:stä) Irlannissa, Romaniassa, Liettuassa, Bulgariassa, Maltassa, Latviassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämän listan kärjessä oleminen ei ole Suomelle kunnia-asia.

Jos ei vieläkään yhdy ajatukseen, että julkisen hallinnon kasvu täytyy pysäyttää, kannattaa tutkia esimerkiksi EVA:n raporttia ”Menojen kirja -EVA Fakta”. Siitä muun muassa käy ilmi, että vuodesta 1970 työvoiman määrä on julkisyhteisöissä kasvanut 140 prosenttia ja yrityksissä 15 prosenttia.

Pentti Jäntti

ekonomi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Niin mitä että?
Olen samaa mieltä julkisen sektorin menojen kasvusta - sitä on ollut viime vuosikymmenet liikaa ja sitä on hillittävä, myös käännettävä kehitystä toiseen suuntaan.

Mielestäni on kuitenkin huonosti valittu kriteeri tuo "julkisyhteisöjen menojen ja tulojen yhteistaso EU-maissa vuonna 2019 suhteessa bkt:hen". Se on jo sinänsä vaikea hahmottaa, ja vielä vaikeampi ymmärtää, mitä se tarkoittaa käytännössä. Oletan sen merkitsevän ylipäätään suurta julkista sektoria, runsasta taloudellista toimeliaisuutta sillä. Termi on minulle entuudestaan tuntematon, eikähän sitä tässä mitenkään avatakaan. Tulee tuntu erittäin tarkoitushakuisesti valitusta kriteeristä, joka kuulosta tärkeältä ja jonka avulla osoitetaan, että Suomi on EU:n kärkipaikoilla - niin missä oikeastaan!

Luulisi löytyvän tilastotietoa, joka olisi helpommin nieltävää tällaiselle taviksellekin. (Asiantuntijana kirjoittaja ei ainakaan viittaa - hyvä niin - männävuosina tehtyyn vertailuun julkisen sektorin suhteellisesta koosta, joka usein pulpahtaa esiin tämänkin palstan keskusteluissa ja joka on sittemmin todettu epätäsmälliseksi ja harhaanjohtavaksi.)
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
Verot kansan verta juovat...
Asia tulee ymmärrettäväksi, kun vertaa autojen iän kehitystä, käänteisesti. Suomessa ajetaan Euroopan vanhimmalla ja edelleen vanhenevalla kalustolla; ei ole varaa ostaa uudempia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Verot kansan verta juovat...
Heh. Ei ole varaa.. Samaan aikaan kun katsotaan suomalaisten säästöjä joita siis makaa pankkitilillä ennätyksellisiä määriä. Tileillä suomalaisilla aikuisilla on keskimäärin 30000e rahaa eli pariskunnilla 60000. Siis talletustileillä, ei rahastoissa. Toki mediaanitalletus on pariskunnalla 5000e eli raha on keskittynyt rikkaille.

Mutta rahaa siis on, ongelmana on sen keskittyminen harvoille. Jos kaikki talletukset jaettaisiin tasan niin jokaisella taloudella olisi varaa ostaa uusi sähköauto.

Puhumattakaan sitten varallisuudesta. Suomalaisten mediaanivarallisuus on 100000e. Yhden hengen talouksissa 55000e.

Turha siis jauhaa siitä että ei olisi varaa. Kyllä olisi, ne rahat vain halutaan käyttää johonkin merkityksellisempään kuin autoon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TjR
Suomessa ei ajeta Euroopan vanhimmilla autoilla
Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreen tilaston mukaan autojen keski-ikä on EU:ssa 11, 5 vuotta, Suomessa 12,5 vuotta ja naapurimaissa Ruotsissa 10,0, Norjassa 10,7 ja Virossa 16,7 vuotta. Pohjoismaiden vanhimpia ne kyllä ovat.

Kun tuon verotuksenkin otit esiin, niin Suomessa 3300 euron palkasta maksetaan veroa 31 prosenttia, Virossa vain 21 prosenttia. Suomessa tuo 3300 euroa on keskimääräinen palkka, Virossa taasen keskimääräinen palkka on vähän alle 1400 euroa. Netot siis 2280 euroa ja 970 euroa, että sellainen halvan bensan maa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pyöräilijä
Menojen pienentäminen
Tässä keinoja joilla pienennetään menoja: Jos sairastutte, älkää menkö lääkäriin vaan kuolkaa kotona. Mieluiten ennen eläkeikää mutta viimeistään kun tarvitsisitte vanhuksina laitoshoitoa.

Olisiko muita kohteita joissa menojen kasvua voisi hillitä? Eipä kyllä ole. Koska voidaan aina leikata terveydenhuollosta mutta siitä seuraus on tuo mitä yllä kirjoitin.

Ainiin, leikataanpa kotona makaavilta työttömiltä!!! Mutta miksi ne ryöstivät minut taas? Eipä poliisikaan tee mitään vaikka juuri heidän toimintaansa tehostettiin menoleikkauksilla!!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Menojen pienentäminen
Aika moni olisi valmis leikkaamaan yritystuista. Leikkaamisen lisäksi niitä kannattaisi ehkä kohdistaa toisin, jos esim. työllisyyttä ajatellaan.

Myös harmaan talouden suitsimisen edelleen pitäisi olla aika tuottoisaa.

Koko hallinnon kaikkien portaiden supistaminen, tehostaminen ja uudelleenjärjestäminen voisi samoin tuottaa säästöjä. Ei tosin uuden soten malliin, jossa "hallinnon tehostamiseksi" luodaan kokonaan uusi hallintoporras... Hallintokoneisto vain on jo niin valtava ja sen osat kytköksissä toisinsa, että urakka olisi todella suuri ja veisi varmasti aikaakin.

Niin ja ne puoluetuet! Niitä kun leikattaisiin, niin säästö olisi pikkuinen mutta henkinen merkitys ilmeisesti suuri.

Kulttuurin tukemista voisi miettiä uudelleen. Miten isoa kulttuurisektoria tulee pitää hengissä julkisin varoin?

Yksi tapa saada heti iso säästö olisi erota EU:sta - siis ihan vain puhtaan laskennallisesti, en ota kantaa homman järkevyyteen.

Julkinen sektori voisi vanhanaikaisesti omistaa ja pyörittää yrityksiä ja kiinteistöjä tuloja saadakseen. Se ei kylläkään ole muotia nyt, mutta periaatteessa sellaistakin voisi olla.

Ja varmaan muutakin löytyy - vaikka antamasi ohje ennen eläkeikää nopeasti kuolemisesta varmaankin on valtiovallan erityisessä suojeluksessa!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Menojen pienentäminen
Yritystukia lukuunottamatta nuo muut tuet ovat nappikauppaa. Eli vaikka ne poistettaisiin kokonaan niin siitä ei tulisi edes sataa miljoonaa. Lisäksi kulttuurituet sisältävät myös urheilun tukia.

EU:sta eroaminen toisi vain suuren laskun ja lisäisi työttömyyttä. Eikä toisi edes heti mitään säästöjä vaan ne jäisivät saman tien lisämenojen alle. Tietysti jos halutaan kurjistaa kansaa niin sitten. Eli pois EU:sta ja eurosta ja sitten ostovoima kolmasosaan devalvaatiolla ja inflaatiolla. Silloin tuo olisi yritysten omistajille erittäin tuottoisaa.

Ja Sipilän lakkauttama talousrikosten torjuntayksikkö pitäisi palautaa. Ja aloittaisivat juurikin Sipilän ja hänen kaveriensa toimien tutkimisella. Sieltä tulisi tuloja miljardi jos toinen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
TjR
Suomessa on kevyt hallinto
Toisin kuin Pentti Jäntti antaa ymmärtää, Suomen julkishallinto ei ole suuri. Suomen julkisella sektorilla on kyllä paljon työntekijöitä, valtaosa heistä kuitenkin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä koulutuksessa, ei hallinnossa. Suomen julkishallinto oli EU:n tekemän raportin (2014) mukaan itseasiassa EU-maiden tehokkain. Pitää huomata myös, että Pohjoismaiden ulkopuolella koulutusta sekä terveys- ja sosiaalipalveluita hoitaa usein yksityissektori, jolloin ne eivät näy tilastoissa julkisen sektorin menoina. Samoin työeläkkeet lasketaan meillä julkisen sektorin menoksi, näin ei ole kaikissa EU-maissa.

Tutkin Jäntin kehotuksesta EVA:n raporttia ja laskeskelin hieman. Jos Suomessa yksityistettäisiin sekä koulutus että terveys- ja sosiaalialojen palvelut, olisi julkisella puolella suunnilleen sama määrä työntekijöitä kuin 1970 ja yksityisen puolen työntekijämäärä olisi kasvanut noin 40 prosenttia. Olisiko se sitten parannus meille? Me maksaisimme, jos jaksaisimme, lasten kalliita lukukausimaksuja ja ottaisimme sote-vakuutuksia USA:n mallin mukaan. Kaikki eivät kyllä jaksaisi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää