Professori Raimo K. R. Salokangas vastasi (TS 30.1.) mielipidekirjoitukseeni kuntavaalien siirtämisestä (TS 26.1.). Salokankaan mukaan kuntavaalit on syytä pitää ajallaan 18. huhtikuuta. Hänen mukaansa koronarokotukset saattavat jatkua vuoden 2022 puolelle asti. Vaalit myös pystytään hänen mukaansa järjestämään terveysturvallisuuden vaatimukset huomioiden.

Salokankaan mukaan kukaan hänen tuttavapiirissään ei ole harkinnut äänestämättä jättämistä koronatilanteen vuoksi. Lisäksi vaalien siirtäminen synnyttää Salokankaan mukaan spekulaatioita siirtämisen tarkoitusperistä.

Vielä tammikuun alkupuolella THL:n edustajat arvioivat, että menee syksyyn ennen kuin koko väestö on rokotettu. Ongelmat rokotteiden saatavuudessa ovat sen jälkeen muuttaneet arvioita aikaisempaa epävarmemmiksi.

Selvää joka tapauksessa on, että 18.4. mennessä vain pieni osa suomalaisista on saanut koronarokotteen. Enemmistö ei siihen mennessä ole rokotetta saanut. Se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan äänestäjinä. Jotkut voivat lähteä äänestämään rokotettuina, enemmistö rokottamattomina.

Se, että Salokankaan tuttavapiiriin ei kuulu henkilöitä, jotka jättäisivät koronapandemian takia äänestämättä, ei tarkoita, ettei tällaisia henkilöitä olisi.

Yhdeksässä Euroopan maassa järjestettiin viime vuonna kansanedustuslaitoksen vaalit. Niistä seitsemässä äänestysaktiivisuus pieneni edellisiin kansanedustuslaitoksen vaaleihin verrattuna. Keskimäärin äänestysaktiivisuus Euroopassa viime vuonna järjestetyissä kansanedustuslaitoksen vaaleissa pieneni kuusi prosenttiyksikköä.

Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Euroopassa järjestetyissä kansanedustuslaitoksen vaaleissa äänestysaktiivisuus pieneni keskimäärin yli kahdeksan prosenttiyksikköä.

Näin suuret yhteen vuoteen osuvat äänestysaktiivisuuden pudotukset ovat harvinaisia. Koronapandemia on mitä ilmeisimmin pienentänyt kansalaisten halua/uskallusta käyttää äänioikeuttaan.

Vaalien siirtäminen saattaa hyvinkin synnyttää spekulaatioita siirtämisen tarkoitusperistä. Toisaalta vaalien järjestäminen pandemian olosuhteissa mitä ilmeisimmin pienentää äänestysaktiivisuutta.

Vaalien järjestäminen 18. huhtikuuta virittää yhtä lailla spekulaatioita siitä, onko olemassa poliittisia tarkoitusperiä järjestää vaalit tilanteessa, jossa äänestysaktiivisuus todennäköisesti pienenee.

Päättäjillä on edessään pulma, jossa jokaiseen päätösvaihtoehtoon liittyy jotain hankalaa. Poliittisia päätöksiä tehdään yleensäkin riskin tai epävarmuuden vallitessa. Niin tässäkin asiassa.

Kannattaako ottaa sitä riskiä, että vaalien järjestäminen 18. huhtikuuta saa aikaan koronatartuntoja maan eri puolilla, pahimmillaan joitakin kuolemantapauksia, ja että äänestysaktiivisuus koronan takia pienenee selvästi edellisiin kuntavaaleihin verrattuna?

Heikki Paloheimo

Turku