Lukijoilta

Onko kaksisuuntaisen mielialahäiriön synty ratkaistu?

Turun yliopiston psykiatrit Noora Scheinin, Hasse Karlsson ja Jarmo Hietala kritisoivat mielipidekirjoituksessaan (TS 29.1.) aiemmin samassa lehdessä ilmestynyttä uutista tieteellisestä artikkelistamme, jossa esitimme uuden selityksen kaksisuuntaisen mielialahäiriön synnylle.

He esittävät, ettei hypoteesimme ole uusi ja ettei se tuo alalle mitään uutta.

Se ei pidä paikkansa.

Artikkelimme on ennen julkaisemistaan alan huipputason tiedesarjassa käynyt läpi erittäin tiukan vertaisarvioinnin. Ennen artikkelin hyväksymistä sen on huolella lukenut vähintään kaksi anonyymiä vertaisarvioijaa, jotka ovat kokeneita tutkijoita alallaan, sekä tiedesarjan päätoimittaja, joka on neurotieteen professori. He eivät olisi hyväksyneet artikkelia julkaistavaksi, jos uutena esittämämme hypoteesi olisi jo aiemmin julkaistu jossain englanninkielisessä tiedesarjassa ja jos sen tueksi ei olisi esitetty riittävää todistusaineistoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ylleni on myös heitetty epäilys, että olisin rohkaissut kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia luopumaan lääkityksestään. Päinvastoin. Sekä artikkelissamme että haastattelussani totean, että monet lääkehoidot tehoavat kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja vähentävät potilaiden itsemurhariskiä.

Viime aikoina on karttunut runsaasti tutkimustuloksia, jotka haastavat psykiatrian vallitsevat selitysmallit mielialahäiriöiden syntymekanismeista.

Hypoteesimme mukaan nämä lääkehoidot eivät kuitenkaan kohdistu sairauden juurisyyhyn.

Viime aikoina on karttunut runsaasti tutkimustuloksia, jotka haastavat psykiatrian vallitsevat selitysmallit mielialahäiriöiden syntymekanismeista. Jos selitysmalli ei vastaa todellisuutta, se on vaihdettava.

Tarvitaan siis uusi viitekehys, uusi kaksisuuntaisen mielialahäiriön teoria. Tästä lähtökohdasta olemme kehittäneet mallin, joka on sopusoinnussa havaintojen kanssa.

Kuten artikkelissammekin todetaan, malli on hypoteettinen. Itse tietenkin uskon, että se on oikea.

Joka tapauksessa se on nyt julkaistu, ja siitä voidaan johtaa selkeästi mitattavia ennusteita. Mallimme pätevyys punnitaan näiden ennusteiden paikkansapitävyydellä. Jatkotutkimukset osoittavat, olenko oikeassa vai väärässä. Spekuloimalla päivälehtien palstoilla sitä ei tehdä.

Markus J. Rantala

Tutkija, evoluutiopsykologian dosentti

Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Leo Lindstedt
Tuloerot sairauksien taustalla
Mistä johtuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuminen?

Nyttemmin on havaittu, että sairauden taustalla ovat länsimaiden yleiset, epäterveelliset elämäntavat ja niitten seuraukset keskushermostossa. Tällaisiin elämäntapoihin kuuluvat mm. epäterveelliset ruoat, jotka yleensä ovat terveellisiä ruokia halvempia ja esimerkiksi vähäinen liikunta ja harrastusten puute.

Entä sitten mitä löydämme näiden epäterveellisten elämäntapojen takaa? Mitäpä jos se oli pienet tulot verrattuna lähiyhteisöön - perheen muihin jäseniin, työpaikan tai asuinalueen muihin ihmisiin, koko yhteiskunnan tasolla. Siis yksinkertaisesti tuloerot. Ei ole varaa ostaa terveellistä ruokaa, ei harrastuksiinkaan, eikä oikein riitä henkisiä voimavaroja kunnon liikuntaankaan.

Tunnetussa Wilkinsonin ja Pickettin tutkimuksessa ja kirjassa Tasa-arvo ja hyvinvointi paljastuukin, että mm. mielisairaudet, alkoholismi, itsemurhat, liikalihavuus ja vankeustuomiot ovat yleisempiä niissä läntisissä hyvinvointivaltioissa, missä tuloerot ovat suuret. Pienet tuloerot taas luovat luottamusta kanssaihmisiin ja yhteiskuntaan, ja ylläpitävät terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Pitäisikö seuraavaksi tutkia tuloerojen - tai köyhyyden - yhteyttä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön?
Onhan mm. eliniän pituudenkin havaittu liittyvän tuloeroihin..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tuloerot sairauksien taustalla
Kommentoija kommentoi ja minä jatkan kommentointia suunnilleen samoin kuin aiemmassa keskustelussa viime viikolla :-)

Joten toistan näkemykseni, että asia ei ole yksiselitteinen. Uskon itse tuloerojen - tai lähinnä köyhyyden ja toimeentulovaikeuksien - vaikuttavat mielen tasapainoon ja häiriöihin. Se ei kuitenkaan ole tyhjentävä vastaus, sillä myös rikkaat ihmiset kärsivät niistä. Heitä tuskin kiusaa ainakaan heidän oma varakkuutensa. Toisaalta kaikki köyhät eivät masennu tai kärsi muista mielialahäiriöistä.

Ilmeisesti myös esim. koulutus voi vähentää köyhyyden aiheuttamaa riskiä mielialaongemiin, sillä mitä korkeampi koulutus, sitä terveellisemmät elintavat (keskimäärin!). Tämä koskee käsittääkseni myös esim. työttömiä ja sen vuoksi vähävaraisia korkeakoulutettuja.

Tuloerot ovat mielestäni enemmänkin ja ennen kaikkea merkki kulttuurimme pieleen menneistä asioista, kuten epätasa-arvosta, rahan palvonnasta ja tavattomasta kilpailusta kaikessa, vaikka niillä siis on varmaan suoraakin vaikutusta mielenterveyteenkin
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Leo Lindstedt
Angukselle
Ajattelen pitkälle samansuuntaisesti. En toki sanonut, että yhteys olisi yksiselitteinen..
Ehkäpä jokaisella elämänalalla esiintyvä tai lisääntyvä kilpailu on ongelmien ydin. Rikas tai varakas, tai menestyväkin häviää kilpailussa jollekin vielä rikkaammalle tai menestyvämmälle, ja on silloin suhteellisesti köyhempi tai ei tarpeeksi menestyvä omasta mielestään kilpailuorientoituneena'. Hänen mielensä voi huonosti, kenties hän silloin voi myös sairastua herkemmin. myös kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tai johonkin nuuhun, myös esim. ulospäin suuntauneeseen aggressiivisuuteen tai epäsosiaalisuuteen
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.