Lukijoilta

Kommentti uutiseen kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismien selvittämisestä

Turun yliopiston sivuilla kerrotaan, että ”evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala on kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusartikkelin, jossa he ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin”.

Tämä otsikko on harhaanjohtava. Toki mediatiedotteessa myöhemmin todetaan, että ”Rantala tutkimusryhmineen esittää tutkimusartikkelissa, että länsimaisen elämäntyylin aiheuttama krooninen stressi ja matala-asteinen tulehdus sotkevat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla sisäisen kellon toiminnan”.

Onko tämän verbin ”esittää” tarkoitus kertoa lukijalle se tosiasia, että tutkimusryhmä ei itse asiassa ole tutkinut kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita ollenkaan, vaan muodosti hypoteesinsa aiempia tutkimustuloksia valikoivasti yhdistellen?

Ainakaan journalisteille tämä ei näytä olevan riittävä vihje, sillä Turun Sanomissa uutinen ”tutkimustuloksista” on otsikoitu seuraavasti: ”Kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntyyn löytyi uusi selitys – turkulaisdosentin tutkimusryhmä ratkaisi ’yhden lääketieteen vaikeista pähkinöistä’.” TS:n jutun ensimmäinen virke vuorostaan on: ”Tutkijat ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin arvoituksen.”

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olisihan se hienoa. Valitettavasti se on kaukana totuudesta.

Yliopiston mediatiedote jatkaa seuraavasti: ”Artikkelissa esitetyn teorian perusteella nykyinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito, joka keskittyy potilaiden lääkitsemiseen oireettomiksi, pitäisi korvata hoitomuodoilla, jotka parantavat myös sairauden juurisyitä eli tekijöitä, jotka aiheuttavat sisäisen kellon toimintaa sotkevaa neuroinflammaatiota. – Tässä hoitomuodossa elämäntapa näyttelee keskeistä roolia---, Rantala päättää.”

Minkäänlaisia hoitomuotoja tai niiden vaikutuksia ei kuitenkaan Rantala kumppaneineen ole tutkinut.

Mediatiedote ja etenkin sen tulkinta valtamedioissa voi aiheuttaa merkittävää inhimillisen kärsimyksen lisääntymistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville sekä heidän omaisilleen.

Pelkäämme, että evoluutiobiologin ryhmineen laatima artikkeli ei ota riittävästi huomioon erilaisia neurobiologiaan ja lääketieteeseen liittyviä näkökulmia, ja etenkin mediatiedote on liian rohkea päätelmissään.

Näemme, että mediatiedotteen voi jopa tulkita kannustavan ihmisiä luopumaan heille elintärkeästä lääkityksestä ja pyrkimään korvaamaan sen sairautta tasapainottava vaikutus elämäntapamuutoksilla, mikä ei nykytiedon valossa ole riittävä keino sairauden pitämiseksi elpymävaiheessa.

Käytämme termiä elintärkeä muun muassa koska Rantalankin mainitsema litiumlääkitys laskee huomattavasti – jopa muun väestön tasolle – tähän sairausryhmään liittyvää itsemurhariskiä.

Rantalan tutkimusryhmä ei myöskään siis ole tutkinut elämäntapamuutosten vaikutusta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ja siksi artikkeli on hyvin spekulatiivinen.

Haluamme myös huomauttaa, että toisin kuin mediatiedotteessa vihjataan, nykymuotoisessa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomallissa huomioidaan hyvinkin painokkaasti myös lääkkeettömät hoitomuodot; sekä stressin että tulehduksen ehkäiseminen, säännöllisen vuorokausirytmin tukeminen ja muut terveelliset elämäntavat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viimeisenä haluamme painottaa, että luonnollisesti kannatamme uusien hypoteesien muodostusta sairauksien syntymekanismien valottamiseksi.

Hypoteesit kuitenkin vaativat tuekseen tieteellistä kokeellista tutkimusta ennen kuin niistä voidaan tehdä johtopäätöksiä, saatikka antaa hoitosuosituksia.

Kannatamme lämpimästi lääketieteellisen tiedon yleistajuistamista ja vilkasta keskustelua mielenterveyteen liittyvistä aiheista, mutta toivomme medioilta kriittisyyttä ja valveutuneisuutta, olette paljon vartijoina.

Noora Scheinin

psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, biologisen psykiatrian dosentti

Hasse Karlsson

psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, ylilääkäri, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori

Jarmo Hietala

psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, psykiatrian professori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
KäPy
Hyvä korjaus
Itse kiinnitin samaan juttuun huomion. Ja niihin asioihin joita ei oltu tutkittu. Lääkehoito on aivan välttämätön ja kyllä elämäntapa asiat myös. Hoito koostuu monesta. Varmasti tätä sairautta potevat olisivat mielellään ilman lääkkeitä. Vaan harvalla se onnistuu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyvä korjaus
Minustakin ilmeisen aiheellinen, asiallinen ja ymmärrettävä kirjoitus, kiitos siitä kirjoittajille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Leo Lindstedt
Yhtyeiskunnallinen näkökulma
Tutkimuksissa saadaan yleensä tuloksia syy-yhteyksistä. Niin - siis kaksisuuntainen mielialahäiriö on seuraus, mutta mikä on syy.

Ystäväni sai noin 15 vuotta sitten diagnoosiksi tuon sairauden, Luin mm. mitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kertoi asiasta. Ja kun masennuksen tms. mielialaongelman takia menee lääkärille, niin taitaa yksi vakiokysymys kuulua: onko suvussanne esiintynyt mielialahäiriöitä.

Nyttemmin tutkitaan yksilöjen elämäntapoja ja esim. länsimaisen elämäntavan aiheuttamaa jatkuvaa stressiä ja matala-asteista stressiä. Kirjoittajat pelkäävät, että evoluutiobiologit eivät ota tarpeeksi huomioon neurobiologian ja lääketieteen näkökulmia, mutta eivät tarkenna millaisia.
Mutta mitäpä jos tutkittaisiinkin minkälaisissa eriarvoisuus- tai valtasuhteissa mieleltään masentunut elää. Saako hän elämässään arvostusta tekemisilleen. Pystyykö hän toteuttamaan luonnollisia tarpeitaan ja kykyjään, omaa osaamistaan? Vai väheksytäänkö niitä, kun ne eivät esim. ole taloudellisesti merkittäviä?

On toki hyvä havainto, että sairaus voi johtua esim. mainonnan tarjoamien elämäntapojen matala-asteisesta tulehduksesta yms. Mutta miksi ei tutkita yksilön sairastumista yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja kohtelun seurauksena, Wilkinson ja Peickettin tunnetussa, tutkimuksiin perustuvassa teoksessa Tasa-arvo ja hyvinvointi osoitetaan, että ns. hyvinvointivaltioissa mielenterveys- ja muut pahoinvointiongelmat ovat sitä yleisempiä mitä suuremmat tuloerot ovat. - Ja päinvastoin - mitä pienemmät tuloerot, sen vähemmän sosiaalisia ja mielenterveysongelmia

Milloinkahan psykiatrit kiinnostuvat yhteiskunnasta?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Yhtyeiskunnallinen näkökulma
Luin eilen nuoresta äidistä joka potee huonoa omaatuntoa ja miettii mistä hänen lapsensa on jäänyt paitsi kun korona on sulkenut vauvauinnit, ei ole käynyt värikylvyssä, perhekerhossa tai muskarissa.... Nämä ”tarpeet” on luonut yhteiskunta, sen johtavat lasten mielen- ja muunkin terveyden ja kehityksen asiantuntijat. Normista poikkeavaa paheksutaan eri tahoilta. Yhteiskunta luo mallit, joita kaikkien olisi syytä noudattaa.
En ihmettele jos paineet kasvavat ja mielenterveysongelmat lisääntyvät, kaikenlaiset.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Yhtyeiskunnallinen näkökulma
Ystäväni sairastui masennukseen parikymmentä vuotta sitten. Diagnoosissa ja hoidossa oli monenlaista, mutta taustatilannetta ei otettu mitenkään huomioon. Tuttava oli pudonnut opiskelujen jälkeen toimeentulotuelle, ja töitä ei löytynyt millään. Köyhyys oli riipaisevaa. Paitsi päivittäittäisestä toimeentulemisongelmasta, hän kärsi myös käsinkosketeltavasta ahdistuneisuudesta, toivottomuudesta ja arvottomuudentunteesta. Kun hän hoidossa mietti, mikä osuus näillä asioilla oli masennuksen puhkeamiseen, vastaus oli yksiselitteinen: ei mikään. Köyhyys ei kuulema voi aiheuttaa masennusta.

Mitä olen kuullut, nykyään jo jotenkin myönnetään, että ulkoiset puitteetkin voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Kummahan se olisi, jos eivät!

Köyhyys ja sen moninaiset seuraukset ovat minustakin luultavasti yksi syy mielenterveysongelmiin. On suorastaan järkyttävää, että jotkut uskovat ihmisten sosiaalituilla elelevän mukavasti ja toteavat, että ei Suomessa kukaan nälkään kuole. Se, että lähes kaikki saavat tarpeeksi kaloreita ruoasta, ei todellakaan ole mikään todiste siitä, ettei Suomessa ole köyhyyttä.

Laajemmin nähdäkseni koko elämäntapamme, jopa ääriryhmien, on niin äärimmäisen luonnoton, että on oikeastaan ihme, että niinkin moni sopeutuu. Raha on ylipäätään täysin keinotekoinen asia, ja se, että se nyt on yhteiskunnan arvoista korkein ja kaikki on alisteista tuolle abstraktolle, on vielä luonnottomampaa. Riippuvuus kellosta ja nykyään kännykästä. Omistaminen ja valta. Työ (ja vapaa-aika). Miljoonakaupungit. Jatkuva ja aina koveneva kilpailu. Saasteet, lisäaineet, keinotekoiset aineet. Jne jne. (Kärjistetysti) savanneilla vaeltelemaan kehittynyt eläin ei ehkä ole sopeutunut kaikkeen niin hyvin kuin kuvittelemme - eläin voi huonosti, eikä se ole ihme.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Leo Lindstedt
Jäi vahingossa pois
Alkuperäisestä viestistäni YHteiskunnallinen näkökulma oli HUSin tiedotteesta jäänyt pos seuraava: Kaksisuuntainen mielialahäiriö on voimakkaasti periytyvä, ja kulkee usein suvuttain.

Onneksi on siitä sentään päästy eteenpäin
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tarja Kaltiomaa
Mielenterveyden häiriöistä
Kirjoituksessa "Kommentti uutiseen kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismien selvittämisestä" ja tutkimuksessa ”evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala on kansainvälisen ...” ollaan tieteellisen oikeilla jäljillä. Mielestäni mielenterveyden häiriöt ovat henkistä perua. Kun ihminen henkisenä olentona elää ristiriitaisessa ympäristössä, usein nimenomaan terveet yksilö saattavat "sairastua" tai oikeastaan reagoida terveesti ristiriitaiseen tilanteeseen. Taustalla on suomalainen ja länsimainen toisaalta kehittyneeltä vaikuttava talousjärjestelmä, joka on tuottanut hyvää taloutta ja mahdollisuuksia ihmisille, että toisaalta hyvin ristiriitainen todellisuus, jossa on niitä piirteitä, joita on Kafkan Linna-teoksessa. Ihminen saattaa pyrkiä ja pyrkiä jonnekin, mutta tosiasiassa ei tavoita tarvitsemaansa tai haluamaansa. Ihminen saattaa olla tehnyt kaikkensa, opiskellut, tehnyt työtä, menestynytkin, mutta lopulta taloudelliset seikat elämässä tuovat eteen näkymättömän muurin ja barrikadin, joka näyttä voittamattomalta. Mielentilahäiriöihin sairastuu melko pieni osa ihmisistä ja gaussin käyrän mukaan nämä ihmiset saattavat olla keskivertoa älykkäämpiä ja ajattelevampia, joille jo kulumassa olevan elämän aikana merkitsee paljon kunnollinen talous. Barrikadi koostunee samalle tasolle ymmärryksensä vuoksi pääsemättömistä ihmisistä, jolloin mitkään omat pyrkimykset eivät auta. Nämä ihmiset hyötyisivät paranemisensa osalta siitä, että luodaan taloudellinen tilanne, joka on vakaa, jotta he voivat oriennoitua omalta kannaltaan kummalliseen tilanteeseen ja siten alkaa purkaa sitä vyyhtiä, joka on terveellisen ja toiveikkaan elämän ja hyvän elämänlaadun esteenä. Kyseessä siis talousongelma.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.