Turun yliopiston sivuilla kerrotaan, että ”evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala on kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusartikkelin, jossa he ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin”.

Tämä otsikko on harhaanjohtava. Toki mediatiedotteessa myöhemmin todetaan, että ”Rantala tutkimusryhmineen esittää tutkimusartikkelissa, että länsimaisen elämäntyylin aiheuttama krooninen stressi ja matala-asteinen tulehdus sotkevat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla sisäisen kellon toiminnan”.

Onko tämän verbin ”esittää” tarkoitus kertoa lukijalle se tosiasia, että tutkimusryhmä ei itse asiassa ole tutkinut kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita ollenkaan, vaan muodosti hypoteesinsa aiempia tutkimustuloksia valikoivasti yhdistellen?

Ainakaan journalisteille tämä ei näytä olevan riittävä vihje, sillä Turun Sanomissa uutinen ”tutkimustuloksista” on otsikoitu seuraavasti: ”Kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntyyn löytyi uusi selitys – turkulaisdosentin tutkimusryhmä ratkaisi ’yhden lääketieteen vaikeista pähkinöistä’.” TS:n jutun ensimmäinen virke vuorostaan on: ”Tutkijat ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin arvoituksen.”

Olisihan se hienoa. Valitettavasti se on kaukana totuudesta.

Yliopiston mediatiedote jatkaa seuraavasti: ”Artikkelissa esitetyn teorian perusteella nykyinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito, joka keskittyy potilaiden lääkitsemiseen oireettomiksi, pitäisi korvata hoitomuodoilla, jotka parantavat myös sairauden juurisyitä eli tekijöitä, jotka aiheuttavat sisäisen kellon toimintaa sotkevaa neuroinflammaatiota. – Tässä hoitomuodossa elämäntapa näyttelee keskeistä roolia---, Rantala päättää.”

Minkäänlaisia hoitomuotoja tai niiden vaikutuksia ei kuitenkaan Rantala kumppaneineen ole tutkinut.

Mediatiedote ja etenkin sen tulkinta valtamedioissa voi aiheuttaa merkittävää inhimillisen kärsimyksen lisääntymistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville sekä heidän omaisilleen.

Pelkäämme, että evoluutiobiologin ryhmineen laatima artikkeli ei ota riittävästi huomioon erilaisia neurobiologiaan ja lääketieteeseen liittyviä näkökulmia, ja etenkin mediatiedote on liian rohkea päätelmissään.

Näemme, että mediatiedotteen voi jopa tulkita kannustavan ihmisiä luopumaan heille elintärkeästä lääkityksestä ja pyrkimään korvaamaan sen sairautta tasapainottava vaikutus elämäntapamuutoksilla, mikä ei nykytiedon valossa ole riittävä keino sairauden pitämiseksi elpymävaiheessa.

Käytämme termiä elintärkeä muun muassa koska Rantalankin mainitsema litiumlääkitys laskee huomattavasti – jopa muun väestön tasolle – tähän sairausryhmään liittyvää itsemurhariskiä.

Rantalan tutkimusryhmä ei myöskään siis ole tutkinut elämäntapamuutosten vaikutusta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ja siksi artikkeli on hyvin spekulatiivinen.

Haluamme myös huomauttaa, että toisin kuin mediatiedotteessa vihjataan, nykymuotoisessa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomallissa huomioidaan hyvinkin painokkaasti myös lääkkeettömät hoitomuodot; sekä stressin että tulehduksen ehkäiseminen, säännöllisen vuorokausirytmin tukeminen ja muut terveelliset elämäntavat.

Viimeisenä haluamme painottaa, että luonnollisesti kannatamme uusien hypoteesien muodostusta sairauksien syntymekanismien valottamiseksi.

Hypoteesit kuitenkin vaativat tuekseen tieteellistä kokeellista tutkimusta ennen kuin niistä voidaan tehdä johtopäätöksiä, saatikka antaa hoitosuosituksia.

Kannatamme lämpimästi lääketieteellisen tiedon yleistajuistamista ja vilkasta keskustelua mielenterveyteen liittyvistä aiheista, mutta toivomme medioilta kriittisyyttä ja valveutuneisuutta, olette paljon vartijoina.

Noora Scheinin

psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, biologisen psykiatrian dosentti

Hasse Karlsson

psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, ylilääkäri, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori

Jarmo Hietala

psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, psykiatrian professori