Lukijoilta

Edessämme on kivinen tie asettaa elintasomme kestävyyden rajoihin

Janne Lilleberg kirjoitti (TS 22.1.) liittyen kirjoitukseeni metsien hädänalaisesta tilasta (TS 20.1.). Hänen kirjoituksessaan on asiavirheitä, jotka koen tärkeäksi korjata.

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 mukaan suurin osa uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä (31,2 prosenttia). Ensisijaisesti metsissä elävässä lajistossa myönteistä kehitystä on tapahtunut 115 lajilla. Nämä ovat pääasiassa eteläisiä lehtimetsien jalopuihin sitoutuneita lajeja ja keskeinen tekijä niiden yleistymiseen on ilmaston lämpeneminen.

Ensisijaisesti metsissä elävistä lajeista 142:n tilanne on merkittävästi heikentynyt. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen.

Etelä-Suomessa lahopuun määrä on noussut vuodesta 1999 vuoteen 2016 noin 2,8 kuutiometristä/ha 4,4 kuutiometriin/ha ja Pohjois-Suomessa laskenut yli 9:stä 7,2 kuutiometriin/ha. Kokonaisuudessaan määrä on Suomessa laskenut. Luonnontilaisessa metsässä lahopuuta on 60–120 kuutiometriä/ha.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi on todennut (Suomen Luonto 9/2015), että tutkimusten perusteella vanhat metsät ovat hiilinieluja. Vanhojen luonnonmetsien elävään ja kuolleeseen biomassaan on sitoutunut valtava määrä hiiltä; hehtaaria kohden paljon enemmän kuin talousmetsiin. Avohakkuun jälkeen metsä muuttuu päästölähteeksi 15–30 vuodeksi.

Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala toteaa blogissaan (15.11.2017), että useimmat hakatusta puusta valmistetut tuotteet hajoavat ja vapauttavat hiilensä ilmakehään paljon nopeammin kuin hiili vapautuu kuolleesta puusta. Hakatusta puusta tehdyistä tuotteista vain sahatavara on pitkäikäinen hiilivarasto ja sahatavaran osuus koko puun biomassasta on noin 20 prosenttia. Kuolleen puun hiilestä on 100 vuoden päästä jäljellä yli 3 kertaa enemmän kuin hakatun puun hiilestä.

Tuottavaa metsämaata on Suomessa suojeltu tiukasti 6 prosenttia ja kitumaat mukaan lukien 10 prosenttia.

Suomessa on käytössä 2 metsien sertifiointijärjestelmää. PEFC on metsänomistajajärjestöjen ja metsäteollisuuden tukema järjestelmä, joka tukee monimuotoisuutta vain vähän. FSC painottaa enemmän ympäristöön ja suojeluun liittyviä seikkoja; sekin on puutteellinen järjestelmä.

Pohjoisen Suomen metsillä kirjoittaja ilmeisesti viittaa Inarin ja Värriön yhteismetsiin. Molemmissa on suojelullisesti erittäin arvokkaita metsäalueita. Inarin yhteismetsässä on juuri FSC:n määrittämä laaja IFL-alue (Intact Forest Landscape), joka tarkoittaa erittäin luonnontilaista metsää. Valtion tulisi ostaa nämä metsät suojelualueiksi.

Unelma ihmisen mahdollisuudesta asettaa ikuisesti omat tarpeensa ympäristön sietokyvyn edelle on järjetön. Edessämme on kivinen tie asettaa elintasomme todellisen kestävyyden rajoihin; ei raha yksinään pidä meitä elossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Liisa Näntö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
nautinnollista luettavaa
Liisa Näntön innostus manata maailmanlopun pikaista tulemista on kerrassaan riemastuttavaa, onneksi mikään ei todellisuudessa tue hänen odotuksiaan. Päinvastoin, tulevaisuuden edellytykset ovat mitä parhaat kunhan vihreät tuholaiset onnistutaan pitämään erossa päätöksenteosta. Tiedon lisääntyminen ja tekniikan edistyminen turvaavat tulevaisuuden ja maailmanlopun profeetat torjutaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.