Vielä kerran konserttitalo
Uutena tulokkaana politiikkaan haluaisin tuoda esille ehdotuksen konserttitalon sijainnista. Sellaisen, jonka uskoisin tyydyttävän enemmistöä ja joka pitäisi Itsenäisyydenpuiston sillä sijallaan, mihin se aikoinaan on myös suunniteltu.
Ehdotan sijainniksi paikkaa, jonka käyttämättömyyttä ja tyhjää tonttia olen pohtinut jo pidempään. Alueena se on paljon suurempi ja antaa mahdollisesti enemmän vapauksia suunnitella meitä monipuolisemmin palveleva musikaalinen kulttuurin keskus.
Valvoessani Wäinö Aaltosen museon kattosaneerausta pääsin tarkastelemaan lähempää tätä niin ikään keskustassa olevaa, vielä paljolti hyödyntämätöntä aluetta.
Puhun siis Samppalinnan tuulimyllyn ympäristöstä.
Tilaa siellä on tuplasti enemmän kuin Itsenäisyydenaukiolla ja kykenin ihastelemaan Tuomiokirkkoa, Mikaelinkirkkoa ja Martinkirkkoa uudesta kuvakulmasta. Aurajoki alapuolella, Kakola siintää viistosti toisella puolella kuin jykevän taiteellisuuden malliparina.
Tällä paikalla olevalta rakennukselta näkisi kauas ja rakennus itsessään erottuisi maisemasta. Se olisi tukevalla kalliopohjalla, josta ei muodostuisi sellaisia geologisia riskejä kuin lähempänä jokea saattaisi tulla.
Sijainti olisi rakennuskustannuksiltaan edullisempi kuin Hämähäkkitontti. Rauhallisella sijainnilla ei ilmenisi tärinäongelmia kuten Ratapihankadulla, eikä konserttien aiheuttama ruuhka osuisi niin pahasti Itäiselle Rantakadulle.
Rakentaa saisi myös omassa rauhassa sivummalla, eikä tienkäyttäjille tulisi käyttökatkoksia nostureiden tai tavaraansa purkavien kuorma-autojen työskennellessä. Alue on jo nyt valmiiksi aidattu, joten turvallisuus ja rakennusaikainen varastointi olisi helppo toteuttaa.
Avautuisi aivan uusia vaihtoehtoja yhdistää ympärillä olevat kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet kokonaisuudeksi. Pystyisikö orkesteri esiintymään vaikkapa Paavo Nurmen jokavuotisissa kisoissa?
Vähälle huomiolle jäänyt ja monelle tärkeä Itsenäisyydenaukio ei jäisi rakennuksen alle, vaan pikemminkin ottaisi arvonsa keskeisenä kulkureittinä niin tulevalle konserttitalolle, museoon kuin teatteriinkin.
Tarkoitushan ei olisi jyrätä historiallista myllyä, saati asuinrakennusta. Onhan kesäteatteri keskittynyt erityisesti musikaaleihin ja musiikkinäytelmiin, joten kuinka loistavasti nämä kaksi palvelisivat toisiaan?
Isot ikkunat Aurajokea kohti katsojan katsellessa elämää sen varrella musiikin soidessa. Iltanäytöksissä auringon heijastusta tai tähtitaivasta. Kuinka helppoa olisi houkutella maailmanluokan taiteilijoita esiintymään tällaiseen Turun kukkulalla olevaan musikaaliseen maamerkkiin?
Voisiko tästä tulla oikea kulttuurinen yhteishanke, johon haettaisiin rahoitusta kauempaakin, jottei rakennusprojekti verottaisi niin paljoa meidän kuntalaisten taskuja?
Arvoisa lukija, kun ensi kerralla liikut kyseisen kohteen äärellä, voisitko pohtia, onko ehdotuksessani rytmi kohdillaan vai ovatko nuotit pahasti kadoksissa?
Veli-Matti Sandberg
rakennusmestari
(kok)
Turku