Kriittinen ajattelu on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoistamme, joka kuuluu myös sivistykseen. Kriittinen ajattelu on taitona tärkeä, se auttaa edistämään ongelmanratkaisun kykyä ja ymmärtämään syy-seuraussuhteita sekä arvioimaan tiedonlähteiden todenmukaisuutta.

Tulevat "diginatiivit" tulevat elämään laajan informaatiotulvan keskellä ja tarvitsevat taitoa ja kykyä arvioida kriittisesti tarjolla olevaa tietoa. Kriittistä ajattelua voidaan opettaa läpi elämän ja siinä harjaantuu vain sitä tekemällä.

Kriittisen ajattelun ja osaamisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksella on useita tärkeitä tehtäviä ja tavoitteita ja yksi tavoitteista on tukea lapsen ajattelun ja oppimisen taitoja.

Ajattelu ja tieto ovat aina sidoksissa toisiinsa, kun ajattelu kehittyy, tällöin myös oppiminen tehostuu. Taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa yhdessä oppien oivaltamisen, luovuuden, tutkimisen ja leikin kautta.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa lapsia tuetaan ihmettelemään, tutkimaan sekä pohtimaan erilaisia asioita, näin myös edistetään lasten kriittistä ajattelua, innostusta ja motivaatiota oppia uusia asioita.

Lapset tarvitsevat kehittyäkseen myös monipuolisia onnistumisen kokemuksia. Pienten lasten kasvatuksessa keskeisintä on tutkimalla oppiminen, jonka mahdollistajana toimii kannustava, virikkeellinen ja positiivinen ympäristö. Kasvatuksen avulla tuetaan lasten kognitiivista kehitystä, opetetaan erilaisten mielipiteiden hyväksymistä ja omien mielipiteiden perustelua sekä tutkivaa asennetta ja uteliaisuutta, josta lapset hyötyvät myöhemmin aikuisiällä.

Varhaiskasvatuksen merkitys ja sen hyödyt ovat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta merkitseviä, ja ne tiedostetaan nykyään yhä paremmin. Haluankin kiittää varhaiskasvatuksen ammattilaisia tekemästänne tärkeästä ja merkityksellisestä työstä.

Kirsi Siira

terveysalan opettaja, sairaanhoitaja ja yrittäjä, Kokoomuksen sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtaja

Masku