Lukijoilta

Itsellinen vanhemmuus on harkittu päätös – vanhemmuus on arvokasta perhemuodosta riippumatta

Jane Iltanen
Itsellisen naisen päätös ryhtyä yksin hedelmöityshoitoihin on usein syntynyt pitkällisen harkinnan tuloksena ja se kertoo suuresta vastuunotosta, sanovat kirjoittajat.
Itsellisen naisen päätös ryhtyä yksin hedelmöityshoitoihin on usein syntynyt pitkällisen harkinnan tuloksena ja se kertoo suuresta vastuunotosta, sanovat kirjoittajat.

Vastaamme Turun Sanomien mielipideosastolla printtilehdessä 9.1. "Surullinen isättömien lasten puolesta" -nimimerkillä julkaistuun tekstiviestiin. Siinä kirjoittaja pohti itsellistä vanhemmuutta, itsenäisten naisten toivetta saada lapsi ilman nimettyä isää ja lasten tiedonsaantioikeutta omasta taustastaan.

Lapsettomien yhdistys Simpukan Helminauha-hanke tarjoaa tukea lahjasolujen avulla lapsen saaneille perheille. Lahjasoluperheet ovat osa monimuotoisten perheiden rikasta joukkoa, ja erityistä lahjasoluperheille on, että usein hyvin pitkäänkin odotettu toive lapsesta on toteutunut lahjoitettujen sukusolujen avulla. Yksi näistä perhemuodoista on itsellisten äitien perheet.

Itsellisesti äidiksi haluava on nainen, jolla ei joko omasta toiveesta tai toiveista huolimatta ole kumppania. Itsellisen naisen päätös ryhtyä yksin hedelmöityshoitoihin on usein syntynyt pitkällisen harkinnan tuloksena ja se kertoo suuresta vastuunotosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Surullinen isättömien lasten puolesta -nimimerkki pohti itsellisten naisten oikeutta synnyttää isätön lapsi, ja hyvin tavallista on, että itselliset äidit pohtivat tätä asiaa hyvinkin paljon. Voisiko kuitenkin ajatella, että jokaisella on oikeus vastuullisesti rakentaa sellaista elämää, jonka kokee itselleen ja läheisilleen oikeanlaiseksi?

Itsellistä vanhemmuutta pohtivat ovat hyvin tietoisia mahdollisuuksien lisäksi myös vanhemmuuden vastuusta. Lapsen edun mukaista on, että vanhemmalla on myönteinen olo lapsen saattamisesta maailmaan yksin ja itsellinen vanhemmuus on arvokas tapa tulla vanhemmaksi.

Lahjasoluhoitoja ja niiden saamista säätelee vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki. Hedelmöityshoitolaissa huomioidaan Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti myös lapsen etu ja sen mukaan lahjoitettujen sukusolujen avulla syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus halutessaan saada selville sukusolun lahjoittajan henkilöllisyys.

Lahjoittajalla ei ole oikeuksia tai velvollisuuksia lapseen nähden, lahjoittaja ei siis ole lapsen isä tai äiti, eivätkä lahjoittajat ole lahjoittaneet sukusolujaan tullakseen vanhemmiksi.

Hedelmöityshoitolain mukaan hoitopäätöksen saaminen edellyttää aina lahjasoluneuvonnan läpikäymistä. Lahjasoluneuvontaa antavat siihen koulutetut psykologit ja terapeutit, joiden avulla on mahdollisuus pohtia lapsitoivetta ja itsellistä vanhemmuutta, omaa elämäntilannetta, tukiverkkoja ja vanhemmuuden resursseja.

Vaikka lasta toivoo ja lapsen saa itsellisesti, se ei tarkoita, että tulisi pärjätä yksin.

Lahjasoluneuvonnassa yksi tärkeimmistä käsiteltävistä aiheista on myös lapsen tiedonsaantioikeus omasta taustastaan. Lahjasoluilla lasta toivovat vanhemmat pohtivat perhemuodosta riippumatta aina etukäteen sitä, miten he tulevat puhumaan lapselle hänen taustastaan.

Tänä päivänä vanhemmat ovat hyvin tietoisia siitä, että lapsen edun mukaista on se, että hän saa kasvaa koko ikänsä tuntien oman tarinansa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimusten mukaan valtaosa lapsista pitää suhdetta alkuperäänsä joko neutraalina tai hyvänä, ja he kokevat olevansa vanhemmilleen erityisen toivottuja ja odotettuja. Erityisesti ne lapset, joilla on hyvä ja luottamuksellinen suhde vanhempiinsa ja jotka ovat aina tienneet alkuperänsä, kokevat lahjasolutaustansa hyväksyttäväksi ja neutraaliksi asiaksi.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että lahjasolualkuperä ei vaikuta vanhempi-lapsisuhteeseen tai lapsen kehitykseen ja että yhden vanhemman perheissä, joissa itsellinen vanhemmuus on suunniteltua, lapset voivat yhtä hyvin kuin kahden vanhemman perheissä.

Vanhemmuudesta keskustellaan tänä päivänä paljon ja vanhemmat joutuvat myös usein monenlaisen arvioinnin ja arvostelun kohteeksi.

Vaikka lasta toivoo ja lapsen saa itsellisesti, se ei tarkoita, että tulisi pärjätä yksin. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Viisautta ja rohkeutta on se, että osaa hakea tukea ja apua, ja yhtä tärkeää on, että tätä apua on myös tarjolla.

Lisää tietoa lahjasoluilla perheellistymisestä ja tarjolla olevasta vertaistuesta löydät osoitteesta www.helminauha.info

Piia Savio

hankevastaava

Jenni Huhtala

hankesuunnittelija

Helminauha-hanke

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
KäPy
Lapselle rakkaus on tärkeintä
Monikaan sellainen ihminen, joka ei itse ole kärsinyt lapsettomuudesta ei voi oikein ymmärtää tuskaa ja kipua. Parisuhteen löytyminen voi myös olla vaikeaa, kenties on tullut niin kovasti satutetuksi ettei enäö edes luota. Naisen biologinen kello tikittää ja on ymmärrettävää ettei ehkä pitkän parisuhteen kaatumisen jälkeen voi terveydellisista syistä lykätä lapsen hankintaa. Lapsen alkuunsaattaminen yhden illan jutusta tarkoituksella olisi härskiä toimintaa. Lahjasolulla vanhempi ottaa vastuun itselleen ja itse, eikä vastuuta toista haluamatta isyyteen johon toinen ei halua. Lapsen kaipuuseen on kaikilla lupa. Lapsi tarvitsee rakkautta ja se, onko itsellinen vaiko pari, ei siihen vaikuta. Joskus huono ja vahingollinen suhde on Lapsen edun kannalta todella huono. Hoitoihin ei edes pääse, jos on kovasti epävakaa tai muuta. On kallisarvoinen lahja saada lapsi elämään ja tarjota tälle hyvä elämä.
Kukaan ei ole ennustaja ja voi käydä niin että suhteessa syntyy lapsi, mutta suhde kariutuu. Tiedän muutamia itseellisesti Lapsen saaneita. Hyvä verkosto ja ystävät sekä sukulaiset muodostuvat lapselle usein hyvin tärkeäksi. Itse olen parisuhteessa ja olen onnellinen kaikkien niiden lasten elämästä joilla on välittäviä ihmisiä. Rakkaus ei ole vain biologiaa. Kautta aikojen useat naiset ovat hoitaneet toisten lapsia. Joutuneet jopa vastansyntyneen vauvan äidiksi oman äidin menehdyttyä. Hienolta kuulostaa vertaistuki.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.