Kuljetusyrittäjät antavat kirjoituksessaan (TS 7.1.) ymmärtää, että jätelakiuudistus estäisi yrittäjien mahdollisuutta harjoittaa liiketoimintaa ja kehittää kierrätystä. Tämä on virheellinen käsitys ja syytä oikaista.

Jätelain uudistuksen taustalla lukuisissa selvityksissä on muun muassa todettu, että nykyisen jätelain sallima jätekuljetusten kaksoisjärjestelmä, jota yrittäjäjärjestöt vaativat, heikentää jätehuollon kokonaisuuden hallintaa ja toimivuutta sekä vaikeuttaa kierrätysasteen nostamista. Kaksoisjärjestelmän on osoitettu olevan keskimäärin 20–30 prosenttia kalliimpi kuin kunnan asukkaidensa puolesta kilpailuttama jätteenkuljetus.

Jätelain uudistuksen kokonaisuutta hajottamalla ja vastustamalla yrittäjäjärjestöt pyrkivät maksimoimaan omat voitontekomahdollisuutensa, mutta samalla kilpailun pelossa estävät uusien kuljetusyrittäjien alalle tulon. Laskun tästä maksavat kotitaloudet.

Kuntien tavoite on luoda asukkaille kattavia jätehuoltopalveluja kustannustehokkaasti ja helposti. Kokonaisuuden hallintaa tarvitaan kiristyvien kierrätystavoitteiden järkevälle saavuttamiselle. Jätelakiuudistuksella halutaan myös poistaa jätehuoltoa vaivannut pirstaleisuus, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia jätehuollon kokonaislaskun maksaville, eli asukkaille ja pakkaustuottajille, joita ovat muun muassa kaupan ja elintarviketeollisuuden yritykset.

Jätehuollon kokonaisuutta ei voi eikä pidä rakentaa kuljetusyritysten vaatimukset edellä.

Lisääntyvä hyötyjätteiden (bio- ja pakkausjätteet) erilliskeräys kiinteistöiltä tarkoittaa, että jätteet tulee lajitella entistä paremmin. Ne myös tulee kerätä ja kuljettaa mahdollisimman ympäristö- ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää jätehuollon kokonaisuuden parempaa hallintaa, johon alkuperäinen hallituksen jätelakiesitysluonnos tähtäsi.

Nykyiset jätekuljetukset Suomessa hoidetaan noin 170 yksityisen yrityksen turvin. Kasvava jätteiden kuljetusmäärä tulee lisäämään liiketoimintaa ja työllisyyttä nykyisissä, mutta myös uusissa jätekuljetus- ja jätteiden käsittelyliiketoiminnassa mukana olevissa yrityksissä.

Lisääntyvien kuljetustöiden vuoksi kuntien jätelaitokset kehittävät kuljetusten hankintoja siten, että eri kokoiset yksityiset yritykset hyötyisivät kasvavasta liiketoiminnasta. Kuntien julkiset hankinnat ovat avoimia kaikille yrityksille ja näin luovat kilpailua sekä kehitystä kuljetusalalle. Niillä myös pystytään estämään kuljetusmonopolien syntymistä, joita on peräti 26 prosentissa niistä kunnista, joilla on kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä.

Jätelakiuudistuksen vesittäminen kuljetusyritysten ja joidenkin poliitikkojen toimesta johtaa vain monopolissa toimivien kuljetusyrittäjien etujen ajamiseen ja alan keskittymiseen entistä suuremmille toimijoille. Samalla asukkaan palvelut ovat yhä kalliimmat ja monen luukun kautta hankittavat.

Kuntaomisteisten jätehuoltoyritysten voimakas tahto on varmistaa monipuolinen toimijakenttä jätealalla sekä varmistaa asumisen ja yrittämisen edellytykset harvaankin asutuilla seuduilla.

Mikäli tietopohjaisen politiikan tekoon sitoutunut hallitus hylkää asiantuntijoiden ja ympäristöministeriön näkemykset ja antaa yksityisten kuljetusyrittäjien määritellä jätehuollon tason, voi perustellusti kysyä, onko jätepolitiikan teko ulkoistettu yrittäjäjärjestöille.

Riku Eksymä

toimitusjohtaja

Suomen Kiertovoima ry - KIVO