Lukijoilta

Kansakunnan vahvuus ja selviytymiskyky mitataan kriiseissä

Riitta Salmi
Suomi on yksi niistä maista, joissa koronaan sairastuneita ja kuolleita on vähiten. Maamme on osoittanut vahvuutensa tässäkin kriisissä, toteaa kirjoittaja.
Suomi on yksi niistä maista, joissa koronaan sairastuneita ja kuolleita on vähiten. Maamme on osoittanut vahvuutensa tässäkin kriisissä, toteaa kirjoittaja.

Maailmaa hallitsee koronaviruspandemia. Vajaan vuoden ajassa uusi virustauti sekoitti koko maailman. Erilaisia pandemioita on ollut koko ihmisen maailman historian ajan.

Keskiajan ruttotauti autioitti Euroopassa kokonaisia maakuntia ja kaupunkeja. Nälkävuosina 1860-luvulla nälänhätä kulkutauteineen tappoi Suomessa kymmenesosan koko väestöstä. Espanjantautina tunnettu lintuinfluenssa surmasi ensimmäisen maailmansodan jälkeen kymmeniä miljoonia ihmisiä joka puolella maailmaa.

Nämä pandemiat koituivat kaikkien kohtaloksi lapsista vanhuksiin.

Saamme lukea lehdistä koko maailman päivittäisestä seurannasta jännityskertomusta uusista tartunnoista ja kuolemantapauksista. Voimme seurata, miten huonosti ovat asiat monissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

Ruotsin strategia laumasuojasta epäonnistui ja taudin toinen aalto on iskenyt ankarasti naapurimaahamme. Väestöön suhteutetut tartuntojen ja kuolemien luvut nousivat Yhdysvaltojen kanssa maailman kärkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Britanniassa tilanne on pahimpia ja uusi virusmuunnos leviää nopeasti ja huolestuttaa meilläkin. Rokotusten alkaminen antaa toivoa pandemian kuriin saamisesta vuoden 2021 aikana.

Suomessa viime vuoden aikana tähän virustautiin kuolleita on yhteensä 550 ihmistä. Se on noin yksi prosentti viime vuoden normaalista kuolleisuudesta.

Jos katsomme tilastolukuja ja tietoja vaikkapa 1950- ja 1960-lukujen vaikeista influenssapandemioista, kuolleisuus oli silloin viime vuotta suurempi.

Koronaan kuolleista ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat iäkkäät ja monisairaat. Lapsuudessani 1950-luvulla hongkongilainen influenssa vaati uhrinsa. Se oli lapsillekin vakava sairaus. Muistan itsekin monen päivän kovan kuumeen, säryn ja pahoinvoinnin.

Kriisin ja pandemian sisältö on nykypäivänä täysin muuttunut. Enää ei ole kysymys kaikkien hengissä selviytymisestä ja olemassaolosta. Pandemiaa voidaan hallita ihmisen keinoin ja virussairautta ehkäistä ja hoitaa monin tavoin. Rokotuksetkin ovat jo alkaneet ennätysajassa taudin puhkeamisesta.

Monissa maailman maissa tauti on päässyt leviämään niin, että terveydenhuolto ja teho-osastot toimivat jaksamisen äärirajoilla. Koronatartuntojen ehkäiseminen ja jäljittäminen on karannut käsistä. Sairaalassa hoidettavien ja kuolleiden määrät ovat jatkuvasti suuria.

Näissäkin maissa ollaan vielä kaukana hengissäselviämistaistelusta. Elämä rajoituksineen ja karanteeneineen jatkuu muutoin lähes entiseen tapaan. Eletään ”uutta normaalia”.

Tiede ja teknologia muuttavat ihmisen maailmaa. Tekoäly ja robotit tekevät suuren osan ihmisten töistä. Avaruuden bitti- ja digimaailma pilvipalveluineen sisältää käsittämättömän määrän tietoa. Media, viestintä ja jatkuvasti kasvava some- ja virtuaalimaailma peleineen sekä kaiken kattava tietoverkkojen labyrintti kaikkine uhkineen ja mahdollisuuksineen ovat nykypäivää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maailman finanssi- ja rahajärjestelmä on täysin muuttunut. Koronakriisiä hoidetaan keskuspankkien valtavilla rahoitus- ja lainapaketeilla. Pankkien kaatuminen ja hyperinflaatio olisi kohtalokasta.

Meillä on mahdollisuudet hoitaa vaikeita sairauksia teho-osastoilla, joita ei vielä viisikymmentä vuotta sitten osattu kuvitellakaan. On tärkeä asia, että ihmiselämää kunnioitetaan ja sairaiden hoitamiseksi ja auttamiseksi tehdään kaikki mahdollinen.

Kuolema on kuitenkin jokaisen ihmisen elämään kuuluva luonnollinen asia. Koronataudin aikanakin Suomessa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä muihin sairauksiin.

Meillä on maailman parhaimpiin kuuluva terveydenhuolto ja koulutettu ja ammattinsa osaava henkilökunta. Suomi on yksi niistä maista, joissa sairastuneita ja kuolemia on vähiten. Suomi on osoittanut vahvuutensa tässäkin kriisissä.

Samaan aikaan suuri osa maailman väestöstä on vailla edes perustason sairaanhoitoa – keskussairaaloista ja teho-osastoista puhumattakaan. Näissä köyhissä, väkirikkaissa ja kehittymättömissä maissa ihmiselämällä on yhtä suuri arvonsa. Kuolema on usein läsnä ja kuuluu luonnollisena osana perheen elämään. Lapsista monet kuolevat ennen aikuisikää.

Koronatautia pahempia ovat monet muut sairaudet, nälänhätä ja puhtaan veden puute. Suurena uhkana on, että monissa maissa hyvinvoivan maailman kriisin seurauksena sodat, erilaiset konfliktit ja terrorismi saavat jalansijaa ja johtavat kasvavaan nälänhätään, kaaokseen ja pakolaisten tulvaan.

Koronapandemia on lisännyt yhteisvastuuta ja huolenpitoa lähimmäisistämme. Se on herättänyt meitä kaikkia muistamaan elämän asioiden tärkeysjärjestyksen.

Oma ja läheisten terveys, koulutus ja työn saanti omassa kotimaassa, jossa kaikille kansalaisille on turvattu yhdenvertaiset perusoikeudet, ovat nousseet arvoonsa. Yhteiskuntarauha ja elämän turvallisuus koetaan uudella tavalla merkityksellisiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen hieno luonto ja puhdas ilma metsineen, järvineen, merineen ja tuntureineen on hyvä elää ja asua. Suomea arvostetaan maailmalla ja kansainvälisessä vertailussa maamme on maailman kärkisijoilla.

Ihminen elää maapallonsa ilmakehän ja luonnon ehdoilla. Luonnon tuhoaminen ja saastuminen sekä ilmaston lämpeneminen ovat tuoneet uusia uhkia. Uudet virustauditkin syntyvät elävän luonnon tasapainon järkkymisestä.

Elämää tulee suojella ja kunnioittaa. Koronaviruskin voitetaan yhteisin voimin. Se on meistä kaikista kiinni.

Enemmän positiivisia uutisia parantuneista ja taudin voittamisesta. Ei jatkuvia otsikoita kuolemien määristä. Yhteisvastuu ja välittäminen kantavat tämän kriisin yli. Suomi on selviytynyt paljon pahemmistakin kriiseistä.

Risto Kapari

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Alf
"Lapsista monet kuolevat ennen aikuisikää."
Näin on tosi. Tässä hieman vertailukohtaa jo vuoden jatkuneelle, päivittäiselle koronauutisoinnille:

"Arviolta 6,3 miljoonaa lasta kuoli alle 15-vuotiaana vuonna 2017. Suurin osa kuolemista olisi helposti ehkäistävissä, todetaan UNICEFin, Maailman terveysjärjestö WHOn, YK:n väestöosaston ja Maailmanpankin yhteisessä raportissa.

– Miljoonat lapset kuolevat yhä vain sen takia, minne ovat sattuneet syntymään. Yksinkertaisten ratkaisujen kuten lääkkeiden, puhtaan veden ja rokotteiden avulla voisimme muuttaa tilanteen, sanoo UNICEFin data-, tutkimus- ja politiikkaosaston johtaja Laurence Chandy.

Suurin osa lapsista menehtyy alle viisivuotiaana. Vuoden 2017 aikana 5,4 miljoonaa lasta kuoli ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä, heistä puolet jo ensimmäisenä elinkuukautenaan."
(Lähde: Unicef)
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: "Lapsista monet kuolevat ennen aikuisikää."
Ihan totta puhut noiden numeroiden ja tilastojen kanssa. Mutta paljonko lottoat, että vuosina 2020 ja 2021 lapsia kuolisi, jos koronarokotteisiin laitetut miljardit olisikin suunnattu kehitysmaiden lapsien ruokintaan ja koronaan oltaisiin suhtauduttu joka puolella tavallisena flunssana? Saman verran, enemmän tai vähemmän?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
PIRJO VISMANEN
Minäminäminä
Punnittua puhetta, jossa kuuluu myös sydämen sivistys. Valitettavasti vain useimmille meistä maailmassa on vain minäminäminä ja minun läheiseni. Koronarokotus minulle heti nyt! Koulut kiinni, hoitajat töihin vaikka pakolla, ulkomaalaisten pääsy Suomeen estettävä, heti nyt! Mitä vain hinnalla millä hyvänsä, kunhan vain varmistetaan, että minä en sairastu! Enkä ainakaan kuole!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.