Lukijoilta

Vanhuus on ainutkertainen – ymmärretään sen arvo

Mikael Rydenfelt
Vanhusten hyvä hoito ja kohtelu ei ole aina kiinni käsiparien määrästä. Ajatusmaailman ja asenteen osuus hyvän hoivan sisällöstä on suuri, toteaa kirjoittaja.
Vanhusten hyvä hoito ja kohtelu ei ole aina kiinni käsiparien määrästä. Ajatusmaailman ja asenteen osuus hyvän hoivan sisällöstä on suuri, toteaa kirjoittaja.

Seuraan huolestuneena negatiivista uutisointia vanhustenhuollosta. Samaan aikaan ympäri Suomea on hoitopaikkoja, joissa vanhuksilla on hyvät oltavat ja heistä pidetään hyvää huolta. Koko alaa ei ole tarpeen leimata toimimattomaksi.

Vanhusten hyvä hoito on myös asennekysymys, eikä pelkkä kutsumus riitä. Vaatimaton perushoito ei riitä täyttämään ihmisen tarpeita niin, että että hän kokisi olevansa aidosti tyytyväinen ja onnellinen.

Meillä jokaisella on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Vaikka laki säätää hoivalle minimitason, niin aina vanhusten hyvä hoito ja kohtelu ei ole kiinni käsiparien määrästä. Ajatusmaailman ja asenteen osuus hyvän hoivan sisällöstä on suuri.

Vanhuksillakin on itsemääräämisoikeus, ja meidän hoitajien, kuten myös omaisten, tulisi tarkastella ja miettiä tätä asiaa omakohtaisesti. Elämän ei pidä loppua hoivakodin portille, vaan ihan jokaisella meillä on omat metkumme ja tapamme.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Minua on ainakin aivan turha vanhana yrittää hereille ennen aamukymmentä tai usuttaa yhdellekään ryhmätunnille. Jos haluan pitää pyjamapäivän niin minähän pidän. Ei elämä siihen lopu. Haluan saada päivittäin kola-juomani ja päättää syönkö vai jätänkö syömättä jos ei maistu.

Vaikka päätökset voivat olla muistisairauden vuoksi pieniäkin, on tärkeää, että mahdollisuus näihin säilyy. Meillä asukas saa ottaa naukut luvan kanssa jos siltä tuntuu, kunhan meno ei vallan villiinny.

Itsekin havahdun välillä mennessäni omien vanhempieni luokse ilmoittamatta tai kysymättä sopiiko tulla. Olisi hyvä tapa kysyä – aina ei vanhuskaan välttämättä jaksa tai halua nähdä, eikä siitä pidä ottaa itseensä.

Kukaan meistä ei tunne toista läpikotaisin, vaan jokaisella on varmasti oma salainen kammionsa, me lapsetkaan emme tunne omia vanhempiamme ihan täysin. Vanhukset saattavat kertoa meille hoitajille asioita elämästään ja ajatuksistaan, joista lapsilla ei ole ollut tietoakaan.

Kuolema, vanhusten seksuaalisuus, vanhusten itsemääräämisoikeus, maahanmuuttajataustaiset vanhukset ja hoitajat. Paljon on vielä vanhustenhoidossa tabuja, mutta askel kerrallaan päästään eteenpäin.

Maailma muuttuu ja vanhusten hoidon pitäisi muuttua sen tahdissa, mutta muutos vaatii uutta ajattelua ihan jokaisella tasolla lainsäätäjistä hoitajiin saakka. Tärkeä etappi on hoitajien laadukas koulutus, johon tulisi panostaa mielestäni enemmän. Meille hoivakotielämä hoitajina on jokapäiväistä, vanhukselle itselleen ja hänen omaiselleen ainutkertaista.

Koronapandemia on osoittautunut ultramaratoniksi, enkä tiedä, onko enää paluuta aikaan ennen koronaa. Tämä aika vaatii paljon niin hoitajilta kuin myös omaisilta. Olen tehnyt havainnon, että kaikki vanhukset eivät tilanteesta niinkään kärsi, he eivät osaa muistisairauden vuoksi välttämättä enää kaivata ja eivät ymmärrä tilannetta. Omaisille tämä on ollut kovempi paikka.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itse saattelin keväällä oman isoäitini haudan lepoon koronan vuoksi. Totta kai olisin halunnut olla läsnä viimeiset ajat ja hetket, mutta toisaalta vaakakupissa painoi omien vanhempieni terveys heidän ollessa vahvasti riskiryhmäläisiä kuin myös työni mukanaan tuoma toinen perhe – nämä kaikki asukkaat ja hoitajat.

Uskon, että mummista pidettiin kuitenkin erittäin hyvää huolta, enkä ole jäänyt pohtimaan kuka koronan häneen tartutti. Ei sitä kukaan tahallaan tehnyt.

Hoitajat käyvät päivittäistä eettistä keskustelua itsensä kanssa siitä, miten ja missä viettävät vapaa-aikansa. Baareissa ei voi pörrätä ja mielellään sitä pitää fyysistä etäisyyttä muihin kuin lähimpiin ihmisiin, koetaan hoitaa hoitajina moraalista velvollisuutta.

Ollaan työyhteisössä naurettu, että ollaan kohta lauma erakoita ja välillä pistää kiukuksi, kun huomaa suosituksia vähäteltävän katukuvassa.

Vuosi 2020 on ollut raskas kaikille hoitajille, ei pelkästään tehopotilaita hoitaville. Olemme kaiken aikaa varpaillamme tulevasta, eikä hoitajan arki työn ulkopuolellakaan ole enää samanlaista kuin ennen.

Työnohjauksen lisäksi terveiset pitseriasta tai hampurilaispaikasta ovat tulleet viikottaiseksi tavaksi muistaa työntekijöitäni. Myös hieroja käy meitä hemmottelemassa aika ajoin. Pieniä tekoja, joista tulee hyvä mieli.

Minulla on aivan loistavat hoitajat. Kun antaa raamien sisällä vapauksia vaikuttaa työn tekemiseen, syntyy myös ideoita. Ei minun johtajana tarvitse olla vahtimassa ja päättämässä jokaista asiaa.

Anne Holmberg

hoivakodin johtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.