Turun Sanomat on uutisoinut ansiokkaasti VR:n lähijunaliikenteen vanhan kaluston romuttamista. Samaan aikaan puhutaan henkilöjunaliikenteen lisäämisen välttämättömyydestä muun muassa päästöjen vähentämisessä. Tämä kaksoisviestintä taitaa koskea VR:n lisäksi enemmän vasemmiston poliitikkoja.

Romuttamisessa näkyy hyvin asian poliittiset taustat ja jännitteet. Politiikan tulee palvella ihmisiä ja yrityksiä ympäristöystävällisillä ja sujuvilla liikenneratkaisuilla eikä ihmisten ja liikenteen palvella politiikkaa.

Vanhaa lähijunakalustoa on käytössä Tampereen seudun pilottikokeilussa. Koronasta ja vanhojen lähijunien ei-esteettömyydestä huolimatta kokemukset ovat hyviä ja Tampereen seudulle on tullut kokeilun myötä ”draivia”.

Turun seudulle ja Varsinais-Suomeenkaan ei liene mahdollista hankkia heti uusinta lähijunakalustoa. Siksi vanha kalusto kunnostettuna olisi aluksi tarpeen.

Jos oikeasti halutaan vähentää päästöjä ja tehdä ilmastotekoja, on siihen lähijunaliikenne yksi tehokkaimmista keinoista Varsinais-Suomessa. Täällä on riittävän isoja keskuksia ja kaavoituksella saadaan lisää kasvukäytäviä ratojen varteen. On paljon olemassa olevia ratojakin, joita kunnostamalla ja sähköistämällä saadaan kohtuullisin kustannuksin lähijunaliikenne käyttöön.

Erityisesti Uudenkaupungin radan sähköistyksen valmistuttua lähijunaliikenne olisi ehdottoman tärkeä. Työmatkat autotehtaalle junalla olisi mahdollista toteuttaa huomattavasti autoja nopeammin. Myös lähijunaliikenne Naantaliin nopeuttaisi työ- ja vapaa-ajan liikkumista Turkuun ja lähialueille.

Tunnin junan linjauksessa vähimmin ympäristövaikutuksin ja parhaiten lähijunaliikennettä tukee vaihtoehto A, jossa junaliikenne kulkee nykyisellä ratalinjauksella Littoisten ja Piikkiön taajamien kautta.

Euroopan komissio on esitellyt kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan uuden strategiansa. Strategia koskee kaikkia liikennemuotoja yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen. Vuoteen 2030 mennessä alle 500 km:n matkojen aikataulutetun joukkoliikenteen tulisi olla hiilineutraalia. Automatisoitu liikkuvuus otetaan myös laajasti käyttöön. Tämä tukee robottibusseja lähiöihin.

Turun lentoasema, satama sekä Turku-Helsinki -väli kuuluvat multimodaaliseen Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon. Turku on siis mukana Euroopan tärkeimmässä liikenneverkossa. Tämä pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. TEN-T-hankkeisiin on myös EU:n rahoitusta haettavissa.

Jotta Turku on mahdollisimman hyvin mukana TEN-T-liikenneverkossa, tulisi myös lentoasema liittää rautatieverkkoon. Tulevaisuuden liikenteessä yhdistetään entistä enemmän eri liikennemuotoja niin rahti- kuin henkilöliikenteessä.

Marko Heimonen

Kaarina (kesk)