Lukijoilta

Opiskelijatko naiiveja, vaiko järjestelmä?

Turun Sanomien sunnuntainumerossa 27.12. on haastateltu toisen ja kolmannen asteen opiskelijoita siitä, minkälaista on ollut opiskella korona-aikana. Haastatellut ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijat ovat kuitenkin olosuhteisiin nähden toiveikkaita ja odottavat valmistuvansa viiden vuoden kuluttua.

Mikäli opiskelet tai olet opiskellut korkeakoulussa, tiedät, että suositeltu valmistumisaika yleiselle korkeakoulututkinnolle (alempi + ylempi) on 3 + 2 vuotta. Kyseinen asia sovittiin eurooppalaisten opetusministerien kesken Norjan Bergenissä vuonna 2005 ja liittyy Bolognan prosessiin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää eurooppalaiset koulutusjärjestelmät, jotta opiskelijoiden olisi helpompaa ylittää perinteiset valtioiden rajat.

Salomaa kirjoittaa Helsingin Sanomissa 29.08.2016 "Vain viidesosa valmistuu yliopistosta tavoiteajassa". Rautanen kirjoittaa Aamulehdessä 15.02.2017 "Vain yksi kymmenestä teekkarista valmistuu tavoiteajassa: Ministeriöllä on vähän harhainen kuva". Härkönen kirjoittaa Yle Uutisissa 15.11.2019 "Kolmannes ei valmistu korkeakoulusta 10 vuodessa, ja se on opinahjolle ongelma".

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miksi ensimmäisen vuoden opiskelijat tuntuvat vuosi toisensa jälkeen olevan toiveikkaita valmistua viidessä vuodessa, vaikkakin todellisuus tuntuu olevan erilainen? Miksi Suomessa tuntuu sitten olevan niin harva, joka loppujen lopuksi valmistuu tässä tavoiteajassa?

Suomen korkeakoulujärjestelmä on pitkälti rakennettu niin, että sinun pitää heti toisen asteen koulutuksen jälkeen tietää, mitä haluat opiskella. Näin ei kuitenkaan monilla ole, ja miten edes voisi olla?

Lukioista valmistutaan 18–19-vuotiaina, saadaan ylioppilastodistus käteen, lakki päähän ja sinun oletetaan siinä kohtaa tietävän, tuleeko sinusta lääkäri, lakimies, opettaja, tutkija, virkamies, insinööri tai jokin muu. Miksi näin nuorille asetetaan näin valtavat vaatimukset ja olettamukset?

Yhteiskuntamme tuntuu asettavan vuosi vuodelta enemmän painostusta maamme nuorille. Pölkki kirjoittaa Helsingin Sanomissa 16.1.2018, miten jopa puolet lukiolaisista kokee stressiä, uupumusta ja kyynisyyttä. Nuorien pitäisi suoriutua hyvin toisella asteella, jotta he pääsisivät opiskelemaan sitä, minkä luulevat sopivan heille. Heidän pitäisi saada uusia ystäviä jos muuttavat muualle opiskelemaan, tehdä kontakteja, saada relevanttia työkokemusta kesäisin ja mieluiten myös opintojen ohessa (mutta ei saa tehdä liikaa töitä, sillä muuten Kela perii takaisin opintotukea).

Mikäs muu tuottaa ahdistusta nuorille? Aivan, ilmastonmuutos, sillä sen ratkominen tuntuu myös jäävän nuoremmille sukupolville.

Pelkään pahaa, mitä kaikki tämä painostus, stressi ja uupumus tulee tulevaisuudessa tekemään nuoremmille sukupolville.

Nuorien (itseni mukaan lukien) pitäisi olla meidän tulevaisuus, mutta mitä jos kaikki ovat jo valmiiksi uupuneet, kun pitäisi alkaa maailmaa pelastamaan?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miika Alhopuro

valtiotieteiden kandidaatti

Åbo Akademi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.