Lukijoilta

Rippikoulu tukee nuoren hyvinvointia ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Toni Koskinen
Vahvimmin rippikoulu edistää nuoren hyvinvointia silloin, kun siihen kuuluu pitkä leirijakso, kertovat kirjoittajat.
Vahvimmin rippikoulu edistää nuoren hyvinvointia silloin, kun siihen kuuluu pitkä leirijakso, kertovat kirjoittajat.

Neljä viidestä suomalaisnuoresta osallistuu luterilaisen kirkon järjestämään rippikouluun. Rippikoululaisia oli viime vuonna 49 900. Heidän ryhmänjohtajinaan eli isosina työskenteli noin 18 000 vanhempaa nuorta.

Covid-19-koronavirustartunnan johdosta osassa seurakuntia kesän leirijaksoja siirrettiin syyslomalle, pieni osa myös vuodenvaihteeseen.

Kristilliseen uskoon liittyvien tavoitteiden ohella on tärkeää kysyä, miten rippikoulu vaikuttaa nuorten yleiseen hyvinvointiin.

Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta yläasteiässä pahoinvoivien nuorten määrä lisääntyy. Rippikouluiässä noin joka neljännellä nuorella on haasteita hyvinvoinnin kanssa ja yksinäisyydestä kärsivien määrä kasvaa. Noin 10 prosentilla nuorista on vakavia hyvinvoinnin ongelmia.

Kesällä 2020 yli 11000 nuorta vastasi kyselyyn, jonka pohjalta tarkastelemme nuorten hyvinvointia ja rippikoulun mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulosten perusteella rippikoululla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Ripari tarjoaa paikan, jossa valtaosa nuorista kokee turvallisuutta ja iloa. Nuoret kokevat, että heidän on helppoa olla oma itsensä. Rippikoulu on ympäristö, jossa on hauskaa ja turvallista.

Rippikoulu edistää sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla paikan, jossa nuori voi saada uusia ystäviä ja syventää jo olemassa olevia ystävyyssuhteita. Kolme neljästä nuoresta raportoi saaneensa riparin aikana uusia ystäviä.

Tulokset osoittavat, että rippikoulukokemus, johon liittyy vahvoja osallisuuden, oppimisen ja vaikuttamisen kokemuksia, todennäköisemmin lisää myös nuoren henkilökohtaista ja sosiaalista hyvinvointia. Kun nuori saa mahdollisuuksia vaikuttaa ja kokea osallisuutta, myös rippikoulun vaikutus hyvinvointiin on vahvempi.

Niin ikään hyvinvoinnin kokemukset ovat vahvempia nuorilla, jotka kokevat rippikoulussa käsiteltävän itselleen tärkeitä asioita.

Samalla on ilmeistä, että nuoret, jotka voivat hyvin ovat myös niitä nuoria, jotka aktiivisemmin tarttuvat osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Huonosti voivat nuoret jättäytyvät useammin syrjään tilanteista, joissa kysytään halukkuutta osallistua yhteiseen tekemiseen ja valmisteluun.

Pojat arvioivat hyvinvointiaan kautta linjan myönteisemmin kuin tytöt. Tämä on linjassa kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Pojista 52 prosenttia kertoi iloitsevansa elämästään erittäin paljon, tytöistä vain 38 prosenttia. Tytöistä 10 prosentilla ja pojista kuudella prosentilla kyky iloita elämästä oli heikko tai heikohko.

Selvästi heikoin hyvinvointi oli niillä nuorilla, jotka sukupuolta kysyttäessä valitsivat joko vaihtoehdon ”muu” tai ”en halua kertoa”. Näistä nuorista vain neljännes koki iloitsevansa elämästä erittäin paljon. Heidän rippikoulukokemuksensa ei myöskään ollut yhtä positiivinen kuin muilla keskimäärin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näiden nuorten hyvinvointiin tulisi kirkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Rippikoulua ohjaavan Suuri ihme -suunnitelman mukaan jokaisella nuorella on oikeus tulla rippikoulussa nähdyksi, tunnustetuksi ja kunnioitetuksi omana itsenään.

Rippikoulun toteutustavat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, missä määrin rippikoulu voi tukea nuoren hyvinvointia. Vahvimmin rippikoulu edistää nuoren hyvinvointia silloin, kun siihen kuuluu pitkä leirijakso. Sen sijaan rippikoulun, johon sisältyy paljon etänä pidettyä osuutta tai ei lainkaan leiriä tai vain lyhyt leirijakso, mahdollisuudet vahvistaa nuoren hyvinvointia ovat selvästi heikommat.

Erityisen merkityksellisiä rippikoulun leirivuorokaudet ovat nuoren sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Mikäli rippikoulun tapaamiset toteutettiin suurelta osin tai paljolti etänä, vaikutus on kielteinen erityisesti ajatellen rippikoulun mahdollisuuksia edistää nuoren sosiaalista hyvinvointia. Myös mahdollisuudet vaikuttaa henkilökohtaiseen hyvinvointiin myönteisesti olivat heikommat silloin, kun rippikoulua toteutettiin suurelta osin etämuotoisesti.

Jouko Porkka

isostoiminnasta väitellyt teologian tohtori

Jarmo Kokkonen

rippikoulusta väitellyt teologian tohtori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Vaaralliset räiskäleet
Hyvä juttu kun tohtorismiehet etsivät juuurisyitä miten riparia tulee kehittää. Yksi ja tärkein asia mun mielestä jäi vähälle huomiolle.🧐
Kerron tässä vain oman kokemukseni ripari ajalta joka antoi suunnan koko elämälle.
Riparileirillä vaikutti kirkon sisällä oleva herätysliike joka painotti henkilökohtaisen ratkaisun tärkeyttä Kristukseen. Teininä oli aika velmu, aina valmiina pahantekoon. Mutta sitten alkoi tapahtua!! Muistan kun laulettiin ”tule Jeesuksen luo, tule nuorena”. Se pysäytti Jullen niin, että olin kolme päivää lähes puhumaton täysin omissa miettiessäni. Silloin ei,, onneksi!! ollut koulutettua mielen korjaajaa paikalla. Oli vaan vanha täti joka vastasi leirin ruokahuollosta hän ehdotti, että Julle voi auttaa räiskäleiden paistossa. Pitkään niitä räiskäleitä sitten paistettiin ja siinä samalla sain kertoa mikä ahdisti. Vanha keittäjä laski kätensä mun olkapäälle ja siunasi Jullen taivastielle. Se mitä koin siinä hetkessä, ei ollut tästä maailmasta. Sain itkien antaa nuoren elämäni Kristuksen johdettavaksi. Lepo ja rauha sekä turvallisuuden tunne joka valtasi oli käsittämätön. Puhuin myös täysin outoa kieltä joka pulpahtaa puheeksi yksin ollessani vieläkin täysin hassuissa tilanteissa. Mun kirkkoni on sen jälkeen ollut räiskäleiden paisto, ihmettelevät joskus kun keittiössä puuhastelu ei kiinnosta paitsi räiskäleet. . Räiskäleet ovat vaarallisia, voi olla, että joskus tippa silmässä olen pyytänyt, että tuo lapsenlapsi joka letun syö löytäisi Kristuksen varsinkin kun ammattiauttajillakin alkoi keinot loppua. Se päivä oli ihmeellinen, teinin yllättäessä. ”pappa mä oon tullu Uskoon”.Papalla oli juhlapäivä👏 Eli tärkeintä riparin opetuksessa on selkokielellä näyttää tie Kirkon Herran henkilökohtaiseen tuntemiseen. Kaikki muu on vaan koristeita.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Vaaralliset räiskäleet
Julle kirjoitti aika hienon tarinan henkisestä kasvusta, ajatuksia herättävä.
Itse en ole 'suorittanut' rippileiriä. Silloin oli tapana käydä rippikoulu, paino sanalla koulu. Istuttiin luokassa, oli ulkolukuläksyjä, suullisia ja kirjallisia kokeita ja oli kortti johon piti saada (muistaakseni) kuusi leimaa sunnuntaisista jumalanpalveluksista.
Aika pian sitten rippikoulun jälkeen siirryin uskontojen ulkopuolelle.
Mutta kuinka sattuikaan niin puoliso on hyvin harras kristitty ja tuli sitten eteen jälkikasvun rippikoulu. Se oli sitten herätysliikkeen omassa leirikeskuksessaan järjestämä leiri; opoilaat uskovaisista perheistä, samoin isoset ja papit. Oma osuuteni oli se että nämä uskomisen asiat ovat henkilökohtaisia ja ratkaisujen kypsyminen saattaa kestää vuosikymmeniäkin. Niinpä sitten roolikseni jäi tarjota keskusteluapua tarpeen tullen, kuten vanhemman rooliin kuuluukin.
Ihan hieno ja harras konfirmaatiotilaisuus oli sitten leirin päätteeksi.
Melkoinen osa lapsen kavereista kävi oman seurakunnan järjestämän rippileirin. Kovin erilaista tuo tuntui olevan. Esimerkiksi isosten 'virkavelvollisuus' tuntui olevan hankkia viinakset konfirmaation jälkeiseen 'loppujuhlaan' lähiön urheilukentällä.
Vaikka siis itse olen uskontojen ulkopuolella niin silti tulee vähän sellainen kummasteleva tunne että onko kirkko, ainakin osin, ihan eksyksissä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ilkka Reinne
Turvallisuuden tunnetta
Herättää kysymmyksen miten aikuisten ja isosten jumala-sepitelmä markkinointi iisää nuorten turvallisuuden tunnetta (tai toimintaan mukaan manipulointi)!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Turvallisuuden tunnetta
Kirkko on ahtaalla, kun kirkkoon kuuluvien määrä koko ajan on vähenemässä. Nuoret ja varsinkin lapset ovat oivallisia manipulointikohteita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Turvallisuuden tunnetta
Ihmisen perustarve ja turva on päästä Luojansa yhteyteen. Tätä tarvetta on yritetty kommunistivaltioissa murtaa ja pakottaa ihmiset uskomaan, että Lenin, Stalin, Mao, Pol Pot, Kim jne ovatkin jumalia. Missään ei kuitenkaan ole onnistuttu oikeaa uskoa kitkemään pois.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Turvallisuuden tunnetta
Totta kai uskonto voi antaa turvallisuuden tunnetta. Mikä tahansa, mihin ihminen voi uskoa ja mikä tarjoaa turvallisia elementtejä, voi. Uskonnot nähdäkseni enemmän kuin mikään muu. Ateistin kohtalona on tietty turvattomuus, kun ei ole mitään jumalaa, joka suojelisi itseä tai edes jotenkin johtaisi maailmaa. Ensinnäkin on opeteltava ottamaan itse vastuu siitä mistä voi ja sitten vielä opeteltava sietämään epävarmuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
Uteliaisuus löytyi riparista
Minun suhtautumisen uskontoon sai lopullisen muotonsa yli 60-vuotta sitten. Rippikoulussa heräsi halu selvittää kaikki se, jota olin kuullut puhuttavan kiinnostavista Raamatussa kerrotuista "ihmeteoista". Niinpä etsin ja löysin kirjastosta englantilaisen arkeologi Wernern Kellerin kirjan "Raamattu on oikeassa". Luin sen kolmeen kertaan. Joka lukemisella petyin ja loukkaannuin. Kaikki ne vaikuttavina ihmetekoina kuvatut asiat Raamatussa selitettiin järkeen käyvästi tässä Kellerin kirjassa asioina, joita alueella voi havaita vielä tänäkin päivänä. Eivät ne olleet "ihmetekoja" vaan luonnon ilmiöitä. "Veden paisumuksenkin" kirjassa todettiin olleen. Tällä tietämyksellä ihmiskunta odottaa sitä taas kunhan ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköt. Nyt sitä nimitetään ihmiskunnan ikiomaksi "ihmeteoksi".
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Yrittäjä
Hauskaakin siellä oli
Vaikka perheeni ei ollut uskonnollinen, nuorillekin sanottiin, että tutkikaa, vertailkaa ja ajatelkaa, jos joku uskonto tuntuu kiinnostavalta niin se on jokaisen oma valinta. No kyllähän sitä aika nopeasti tulee johtopäätökseen, että kaikki uskonnot ovat taruja, monissa mielenkiintoisiakin ajatuksia ja aikalaisten väritettyjä kertomuksia ja hauskoja uskomuksia.

Sain vapaasti mennä leirille kun kuitenkin olin automaattisesti kasteessa kirkkoon liitetty. Eikä vanhempani sitä vastustaneet, vaikka itse eivät olleetkaan enää kirkonjäseniä. Oli hauska leiri kavereiden kanssa, uitiin, saunottiin, iltaisin tyttöjen puolella, toki kumut mukana, olin saanut hyvän sukupuolikasvatuksen. Melkein kaikilla meillä pojilla oli olutta ja lonkkua mukana, muutama kirkas myös. 80-luvun alussa oli rentoa meininkiä, juomat kyllä piti siivota piiloon kun oli vanhempien tutustumispäivä. Läpi päästiin neljännellä kerralla niistä kokeista, kun saatiin katsoa vastaukset paperista. Pappi oli kaverini isä, joka tunsi meidät aika koltioina. Ei sinne vaan, ei sen uskonnonosuuden tarvitse kiin vakavaa olla, enemmän sen kaveruuden ja hauskanpidon merkeissä
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.