Lukijoilta

Rakas joulu-/koulupukki, anna kouluille voimavaroja

Riitta Salmi
Kirjoittaja toivoo kouluille lisää resursseja vastaamaan oppilaiden avuntarpeisiin lukemisessa ja kirjoittamisessa.
Kirjoittaja toivoo kouluille lisää resursseja vastaamaan oppilaiden avuntarpeisiin lukemisessa ja kirjoittamisessa.

Kirjoitin joulupukille ensimmäisen kerran elämässäni 58-vuotiaana. Turun Sanomien mielipidepalsta julkaisi kirjeeni 22.12.2004. Osoitin lahjatoiveeni monestakin syystä koulupukille, Turun koulutoimeen juuri valitulle opetustoimenjohtajalle. Nyt rohkenen yrittää uudestaan.

Tuolloin, vuosia sitten, ”joululahjatoiveenani” pyysin psykososiaalisten (kuraattorit ja psykologit) oppilashuoltopalvelujen riittävyyden lisäämistä Turussa.

Niillä työsaroilla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, mutta erilaisten huoltotarpeiden lisääntyessä voimavarojen kasvua voitaneen edelleen toivoa.

Tälle joululle hartain lahjatoiveeni liittyy oppimisrajoitteisten esi- ja alakoululaisten avuntarpeisiin luku- ja kirjoitustaidoissa.

Tiedämme kokemuksista, että jokaisessa koulutulokasikäluokassa on lapsia, jotka hartaasti toivovat oppivansa hyvät lukemis- ja kirjoitustaidot. Erilaiset kypsymis- tai oppimisvaikeudet voivat olla esteinä toivottuun kehitykseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ilman koulutoimen laadullisesti ja määrällisesti riittävää tukea kyseiset lapset ovat vaarassa menettää opiskeluintoaan ja mahdollisuuksiaan päästä jatko-opintoihin ja työelämän ammattitaitoihin.

Liioittelematta voitaneen todeta, että nykykoulun työvoiman jaksamiset ja ehtimiset eivät riitä avun tarpeissa olevien henkilökohtaisiin tukemisiin.

Taaksepäin katsottuna parempiakin aikoja on eletty. Kansainvälisissä OECD:n osaamistuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa vuosina 2000, 2003 ja 2006 suomalainen koulutoimi sai runsaasti positiivista huomiota erityisesti lukutaitoon liittyvissä asioissa. Ehkä kaikkein ilahduttavinta oli, että heikkojen lukijoiden osuus oli selvästi alle 10 % 15-vuotiaista testiin osallistuneista oppilaista.

Eräs tulosta selittävä syy lienee oppimisvaikeuksisten oppilaiden tukitoimien laatu ja määrä. Tuolloin koko maata ajatellen koulutoimessa työskenteli luokanopettajien rinnalla yli tuhat erityisopettajakoulutuksen saanutta ns. puluki- (puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöt) opettajaa. Työn painopiste kohdentui perusopetuksen alimmille luokille.

Vuoden 2018 Pisa-raportoinneissa todetaan: ”Vuonna 2009 alle 2 tason lukijoita oli 8,1 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo 13,5 prosenttia kaikista oppilaista. Maassamme on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Oppilaiden väliset lukutaitoerot ovat nyt suuremmat kuin kertaakaan Pisa-tutkimusten historiassa.”

Kyseinen tulos aiheutti syystäkin runsaasti hätääntyneitä kannanottoja ja pohdintoja julkisuudessa. Opetustoimesta vastuulliset joutuivat kriittisten kysymysten kohteiksi.

Ilmapiirin rauhoittamiseksi tuolloisen hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan kansallisen lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Foorumin puheenjohtajaksi valikoitui kirjailija Juha Itkonen ja jäseniksi kutsuttiin lähes 40 eri aloja edustavaa asiantuntijaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syystä tai toisesta osallistujien ammattinimikkeistä ei löydy koulutyön ruohonjuuritasossa työskenteleviä. Foorumin käyttöön varattiin miljoonan euron määräraha ja valmista toivottiin saatavaksi 31.8.2018 mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti 14.9.2018 lukutaitofoorumin työn tuloksia nimikkeellä Lukuliike. Epäilevä voisi tiivistää työn tuotokset: paljon ylevää puhetta, vähän konkretiaa.

Kaksi vuotta on kulunut. Koulutoimen arkityössä ahkeroivat tietävät, onko oikeasti jotain uusia työvälineitä tai työvoimia tullut lukutaitorajoitteisten auttamiseksi. Vanha viisaus ”ojaa ei synny ilman ojankaivajia” lienee hengissä edelleenkin.

Rauhaisaa joulun aikaa ja levollisia lepopäiviä kaikille opetustyöläisille kuin myös kuntien koulupukeille!

Martti Saikkonen

74 v

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.