Lukijoilta

Hävitämme vanhojen hautojen myötä kulttuurihistoriaamme

Moni havahtuu joulun aikaan sukulaistensa haudoille muistokynttilöitä viedessään siihen, että hautaa ei enää löydykään. Haudan säilyminen ei nyky-Suomessa ole itsestäänselvyys. Jos maksajaa ei ole, ikuista hautaa ei ole.

Turun Sanomien uutinen kertoi, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä haluaa ottaa uudelleen käyttöön 121 vanhaa hautaa, joita se epäilee hylätyiksi (Piikkiössä etsitään ikuisten hautojen omistajia, TS 4.12).

Haastattelussa todetaan, että seurakuntayhtymä lopetti ruohon niiton ”ikuisilla” haudoilla selvittääkseen, käykö haudoilla kukaan. Johtopäätös oli että ei käynyt, koska ruohoa ei kukaan niittänyt.

Kuinka monella haudoilla käyvällä ihmisellä on käytettävissä ruohonleikkuria tai viikatetta, jolla haudan ”riittävää” hoitoa pystyisi seurakuntayhtymälle osoittamaan?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lain mukaan seurakunta voi vaatia haudan haltijaa pitämään haudasta huolta. Jos haudasta ei huolehdita, seurakunta voi ottaa haudan uudelleen käyttöön kun haltijaa on ensin varoitettu.

Olisiko aika vain rauhoittaa vanhat haudat?

On hurskastelua, että omaisia yritetään tavoittaa ja varoittaa haudoille tikkuihin kiinnitetyillä paperilapuilla. Se on kuitenkin normaalikäytäntö.

Tällä periaatteella meillä Suomessa ei kerry kulttuuriperintöä, vaan omalla toiminnallamme sallimme ja jopa edistämme hautausmaiden puhdistusta kulttuurihistoriallisista kerrostumista.

Piikkiön tilanteessa ei ole edes kysymys tilanpuutteesta: uusi hautausmaa on perustettu muutama vuosi sitten.

Yhteen Piikkiön vanhan hautausmaan hoitamattomina liputetuista haudoista on muuten haudattu eräs Suomen historian merkittävä Helsingin pormestari, jonka haudalle laskettiin seppele muun muassa Mannerheimilta.

Olisiko aika vain rauhoittaa vanhat haudat?

Marjo Uotila

Päivi Lehtovaara

Kaarina

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Bimbo
Samaa mieltä
Käsitykseni mukaan nykyään yli 80% vainajista tuhkataan, joten ainakaan tilanpuutteesta ei voi tosiaankaan olla kysymys. Vainajien leposijojen ja muistomerkkien kunnioitus pitäisi olla seurakuntiin "sisään rakennettuna" ja yksi niiden ydintehtävistä. Kysynkin itseäni parempia siteeraten: "Eikö teitä hävetä?".
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Isompi kysymys kuin päältä näyttää
Hautaaminen on koko ihmiskunnan ensimmäisiä merkkejä käsitteellisestä ajattelusta. Eläimet eivät normaalisti hautaa omiaan. Perusajatus on usko jokinlaiseen kuolemanjälkeiseen olemassaoloon.

Ensimmäisistä hautauksista lähtien ne ovat kuvastaneet kulttuuriaan. Pääasiassa niitä ei ole tehty miksikään määräajaksi, vaikka onkin ymmärretty, että ainakin jotkut haudat katoavat ajan mittaan. Jotkut on päin vastoin tehty jopa ikuisiksi. Nämä samat ovat usein myös voimakkaan julistavia. Esim. pronssikauden ensimmäiset isot röykkiöhaudat eivät julistaneet vain vainajan mahtia ja merkittävyyttä, vaan myös hänen sukunsa asemaa ja sen juurtumista seudulle. Ne olivat merkittävien reittien varrella, missä ne eivät vain opastaneet vaan myös valvoivat kulkijoita.

Yhä edelleen monet haudat maailmassa kertovat sekä vainajasta että hänen suvustaan, heidän kulttuuristaan ja uskonnostaan. Ne ovat paikkoja, minne mennä muistelemaan omaisia, jopa juhlimaan. Joskus kristityt, ainakin maallikot, uskoivat aikanaan, että ruumishautaus on välttämätön, jotta ruumis voisi ylösnousta viimeisenä päivänä. Silloin haudan tuhoaminen, jopa täysin unohdetun haudan, olisi ollut kerta kaikkiaan (kansan)uskon ja kirkon tehtävän vastainen teko.

Hautaaminen on jatkunut jopa satoja tuhansia vuosia, ja tiedän omasta kokemuksesta, että hauta, hautaaminen, hautausmaat olivat hyvin tärkeitä asioita monille vielä jokunen vuosikymmen sitten. Se, että jopa kirkko pitää hautoja nykyään ilmeisesti jonkinlaisina ruumiin jäänteiden väliaikaisena säilönä, joilla ei ole mitään merkitystä vainajille eikä kauan aikaa omaisillekaan, kertoo lähes käsittämättömän rajusta muutoksesta ajattelussamme.

Ja tämän sanon, vaikka itselleni on täysin yksi ja sama, mitä ruumiilleni tehdään kuolemani jälkeen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Yrittäjä
Ratkaisu?
Voisiko se olla ratkaisu, että käytettäisiin muutamaa isompaa joukkohautaa ja vaikka viiden vuoden välein myllättäisiin kun riittävää maatumista taoahtunut ja taas mahtuisi lisää vainajia alueelle? Jos joku haluaa käydä hautausmaalla muistelemassa maatunutta tuttuaan, voisi laittaa nimitaulun. Siihen myös, jos on joku ns. Historiallisesti merkittävä henkilö haudattu alueelle. Polttohautaukseen kokonaan siirtyminen auttaisi myös paljon. Hautakivet ja vastaavat voisi vaikka laittaa nettiin virtuaalisina.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.