Lukijoilta

Mistä löytyvät pankkien omistajat tulevaisuudessa?

Pandemiavuoden aikana valvontaviranomaiset ovat ympäri maailman rajoittaneet pankkien oikeutta maksaa osinkoja omistajilleen, tavoitteenaan vähentää rahoitusjärjestelmän riskejä.

Vaikka tarkoitus on hyvä, näihin rajoituksiin liittyy kuitenkin useita ongelmia, jotka pitkällä aikavälillä saattavat vaikeuttaa riskipääoman hakeutumista pankkeihin.

ESRB (Euroopan järjestelmäriskikomitea) päätti 15. joulukuuta suositella pankeille pidättäytymistä osingonjaosta vähintään 30. syyskuuta 2021 saakka. Keskuspankkikielellä suositus tarkoittaa käskyä.

Vaikka ESRB avasikin mahdollisuuden pienimuotoiseen osingonmaksuun tietyin ehdoin, on ehdot asetettu niin suppeasti, että ne tarkoittavat käytännössä kieltoa.

Jos käytämme Nordeaa esimerkkinä, enimmäisosinko 30. syyskuuta saakka voisi olla hieman yli 300 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 8 prosenttia pankin nettotuloksesta vuosilta 2019–2020 ja noin 1 prosenttia pankin markkina-arvosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ruotsin finanssivalvonta on huomattavasti tätä liberaalimpi – maassa sallitaan osingot, jotka vastaavat 4–5 prosenttia markkina-arvosta. Ironista onkin, että Nordea olisi voinut maksaa yli kolme kertaa suuremman osingon, mikäli se olisi pysynyt Ruotsissa.

ESRB:n suhtautumisessa osinkoihin on useita ongelmia. Ensinnäkin se vähättelee käytännössä Euroopan keskuspankin vakavaraisuussäännöstöä. Epäsuorasti viesti on, että pankkien pääoma ei riitä osinkojen maksuun, vaikka EKP:n taseen vahvuutta koskevat vaatimukset täyttyisivät hyvällä marginaalilla.

On huomionarvoista, että ESRB ei ota suosituksessaan huomioon pankkien taloudellista vahvuutta. Pankin, jonka ydinpääoma on yli kaksinkertainen viranomaisten vaatimuksiin nähden, osingonjako on rajoitettu yhtä lailla kuin pankin, jonka pääoma juuri ylittää vaatimustason.

Ei tarvitse olla rahoitusanalyytikko ymmärtääkseen, että ensin mainitulla pankilla on huomattavasti suurempi kyky maksaa osinkoja. Suositus ei siis palkitse hyvin hoidettuja ja ylisuuren pääoman omaavia pankkeja, mikä tuskin on viranomaisen tarkoitus.

ESRB:n käsky puuttuu merkittävässä määrin yritysten oikeuteen määrätä voitonjaostaan.

On ilmeinen riski, että pankkien kyky hankkia pääomaa pitkällä aikavälillä heikkenee. On vaikeaa olla eurooppalaisen pankin pitkäaikainen omistaja, jos ei voi hyödyntää pankin tuottoa muulla tavoin kuin myymällä osakkeitaan.

Periaatekysymys kuuluu siis: "mistä löytyvät pankkien omistajat tulevaisuudessa"?

Kuvittelisin, että ESRB:n kaltaiset viranomaiset haluaisivat ensisijaisesti omistajiksi suuria instituutionaalisia tahoja, joilla on pitkä sijoitushorisontti ja resurssit pankkien tukemiseksi tulevissa kriiseissä. Viime viikon päätös sen sijaan saattaa vauhdittaa painopisteen siirtymistä kohti lyhyemmän sijoitusperspektiivin omaavia rahoitusalan toimijoita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lars Söderfjell

Ruotsin Finanssianalyytikkojen yhdistyksen (SFF) puheenjohtaja

osakejohtaja, Ålandsbanken Rahastoyhtiö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.