Työ Turun kotihoidossa on vaativaa ja raskasta eikä se sovi kaikille. Tässä työssä pärjäävät pitkään vain parhaat työntekijät.

Kotihoitoon rekrytoidaan jatkuvasti uusia työntekijöitä, mutta harvat heistä jäävät kotihoitoon juuri työn raskauden, kiireen ja vaativuuden vuoksi. Kuten kirjoittaja TS:n yleisönosastossa 8.11. kirjoitti, niin työ kotihoidossa on pitkälti minuuttiaikataulua.

Kiire on tämän työn pahin vihollinen. Mielestäni asiakkaiden pitäisi saada enemmän hoitoaikaa, esimerkiksi 15 minuutin käynti muistisairaan asiakkaan luona ei ole tarkoituksenmukaista. Monet asiakkaat aistivat hoitajien kiireen, vaikka asiakkaille ei saa kiireestä puhuakaan.

Laadukasta hoitotyötä ei voi mielestäni tehdä kiireessä. Kiireessä voi myös tehdä virheitä, jotka voivat olla kohtalokkaita asiakkaille.

Kotihoidon asiakkaat ovat usein monisairaita ja monet heistä ovat muistisairaita.

Asiakkaat tarvitsisivat enemmän hoitajan aikaa ja läsnäoloa.

Kotihoidossa hoitajat ovat usein sairaslomalla johtuen juuri työn kuormittavuudesta. Esimerkiksi töissä voi olla aamulla tilanne, että 2 hoitajaa on ilmoittanut olevansa sairastunut. Se taas tarkoittaa sitä, että näiden sairastuneiden asiakaspaikat jaetaan niille hoitajille, jotka ovat työvuorossa. Se taas tarkoittaa sitä, että näiden hoitajien työtaakka kasvaa entisestään. Sijaisia on vaikea saada.

Kotihoidon hoitajat yrittävät kuitenkin hoitaa asiakkaat niin hyvin kuin se resurssien puitteissa on mahdollista.

Asiakkailta saatu suora palaute ja kiitos tehdystä työstä on parasta tässä työssä. Monet asiakkaat ovat kertoneet, että ilman kotihoidon apua he eivät pystyisi asumaan enää kotona. Monet heistä haluaisivat kuitenkin asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Ja se taas onnistuu niin kauan kuin motivoituneita hoitajia riittää kotihoidossa.

Kysymys kuuluukin: Miten pitkään näitä hoitajia riittää?

Toinen muutosta toivova hoitaja