Hoivakodeissa hoidetaan myös koronapotilaita – suojavarusteissa on puutteita
Vanhustenhoito on kriittinen sektori koronakriisin hoitamisessa, sillä kaikki asiakkaat kuuluvat riskiryhmään.
Koronatartunnat ovat maailmalla ja Suomessakin levinneet monessa hoivakodissa, mikä on valitettavaa. Kun tauti leviää vanhustenhoidossa, seuraukset ovat helposti kohtalokkaat, ja tämän estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Jokaisen ihmisen elämä on yhtä arvokas.
Hoivakodeissa hoidetaan paljon koronapotilaita. Koronaan sairastuvaa ei siirretä sairaalahoitoon, vaan hänet hoidetaan omassa asumisyksikössään. Hoitajat eivät keskity vain koronapotilaiden hoitamiseen, vaan he tekevät sitä muun työn lisäksi. Koronapotilaille ei yleensä ole osoittaa erillistä aluetta yksiköissä, vaan samat hoitajat hoitavat koronapotilaita ja muita asukkaita.
Myös kotihoito on kriittinen sektori epidemian hoitamisessa. Kun kotihoidon asiakas sairastuu koronaan, hänet siirretään erikoissairaanhoitoon ja paikat täyttyvät nopeasti, jos tartuntatilanne pahenee. Kotihoidossa hoitajien vaihtuvuus ja siten uusien kontaktien määrä voi olla suuri eikä läheisten vierailuja voida estää.
Riittävä suojautuminen on edellytys taudin leviämisen ehkäisemisessä. Superiin tietoon on tullut, että työnantaja ei ole kaikkialla huolehtinut riittävistä ja riittävän tehokkaista suojavarusteista, esimerkiksi kasvomaskeista, koronapotilaiden hoitajille. Tällaisissa tilanteissa korona leviää tehokkaasti.
Koronatartuntojen ehkäisemisessä tärkeää on myös, että vierailut hoivakodeissa rajoitetaan minimiin, myös juhlapäivinä, vaikka se kuormittaakin henkilöstöä ja asukkaita sekä läheisiä. Myös kotihoidossa kontaktit ja hoitajien vaihtuvuus on rajoitettava vain välttämättömään.
Vanhustenhoidon ongelmien ydin on jo kauan ollut liian vähäinen hoitajien määrä. Osa hoitajista onkin hakeutunut muille aloille, koska ei ole voinut hoitaa asiakkaita niin hyvin kuin olisi halunnut.
Lakiuudistuksen on toivottu tuovan helpotusta tilanteeseen, mutta kaikkialla ei ole vieläkään ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin.
Jotta koronatartunnat saadaan kuriin, hoitohenkilökuntaa on palkattava riittävästi ja hoitajien on voitava keskittyä asiakkaiden hoitamiseen, ei esimerkiksi pyykkäämiseen.
Kriisi on heikentänyt entisestään vanhustenhoidon tilannetta. Tartuntojen ehkäiseminen, koronapotilaiden hoitaminen ja työskentely suojavarusteiden kanssa lisäävät työn kuormittavuutta. Riski omasta ja läheisten sekä asiakkaiden sairastumisesta on läsnä joka päivä.
Tästä huolimatta hoitohenkilökunta on hoitanut koronakriisiä hyvin ja heille tulee maksaa siitä myös rahallinen korvaus.
Koronarokote tuo helpotusta tilanteeseen ja terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät rokottautumisen merkityksen taudin voittamisessa. Rokottautumalla suojellaan omaa, läheisten ja asiakkaiden terveyttä.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super
