Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Puheenvuoro

Veteraanit ansaitsevat oman muistoviikon

Turun Sanomat

2 kommenttia

Tällä hetkellä Suomessa muistetaan sotaveteraaneja vain yhtenä päivänä vuodessa, kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta. Minun mielestäni nämä sankarit ansaitsisivat vähintäänkin muistoviikon.

Veteraanit ovat joutuneet kokemaan järkyttäviä asioita maamme itsenäisyyden eteen. He ovat nähneet tovereidensa kaatuvan sekä joutuneet kamppailemaan oman henkensä edestä. He ovat saaneet fyysisiä ja paljon henkisiäkin vammoja.

Silti muistamme veteraaneja vain yhtenä päivänä vuodessa.

Kukaan ei menettäisi mitään, jos Suomen sotaveteraanien muistopäivä muutettaisiin viikoksi.

Otetaan huomioon, että juhlimme esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kokonaisen kuukauden joka vuosi, joten miksemme voisi omistaa näille maamme itsenäisyyden sankareille edes viikkoa?

Sara Johansson

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
No enpä tiedä
Ikävä kyllä en voi olla samaa mieltä. Erittäin tärkeitä asioita on maailmassa sanamukaisesti lukemattomia. Monet, jotka ansaitsisivat oman päivän, eivät ole sitä saaneet, ja nimettyjä päiviäkin on niin paljon, että ne ovat kärsineet inflaation.

Toinen maailmansota on yhä enenevästi nyt jo historiaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta tuo sota ei enää suoraan vaikuta arkipäiväämme nimeksikään. Kaikki kunnia sodan käyneille, ja toivottavasti sekä aineellista että henkistä hyvinvointia elossa oleville. En kuitenkaan näe mitään syytä omistaa heille kokonaista viikkoa. Mikä merkitys asialla olisi? Tärkeämpää olisi taata heille mukavat vanhuuspäivät käytännössä.

En tiennyt myöskään, että seksuaalivähemmistöjä "juhlitaan" koko kuukausi, ja jos näin on, en ymmärrä miksi. Jos tällainen juhlakuukausi on olemassa, sen käytännön merkitys lienee hyvin pieni, kun itse en ole edes noteerannut. Muistaakseni joskus tässä taannoin liputettiin päivän tai viikon ajan, mutta en edes tiedä, onko se pysyväksi tarkoitettu tapa. Itse en sattunut näkemään yhtään sateenkaarilippua muualla kuin telkkarissa. Eikö tällainen "muistaminen" ole yhtä tyhjän kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hety
Mitä tarkoittaa veteraani
On eri asia tähyillä 12 vuotiaana muutamia tunteja tornissa, (sotaveteraani), kuin olla vuodesta toiseen eturintamalla. Sotaveteraanin ei ole siis tarvinnut milloinkaan nähdä kenenkään edes kuolevan. Rintamaveteraani taas on taistellut kenties eturintamalla vuodesta toiseen hengestään.
.
Kun paras ystävä vieressä leviää pommin iskusta ja seuraavaksi on vallattava potero, jossa (taas) saattaa joutua mies miestä vastaan tilanteeseen, kauanko onni kestää.

Neljästä veljestään ainoa eloon jäänyt 4,5 vuotta palvellut (konekiväärimies) isäni ei juurikaan minulle nuorimmaiselle puhunut, mutta vastaavan kokenut työkaverini enemmän.

Valitettavasti kunnioitan vain erityisesti rintamaveteraaneja. Ehdottaisin kuitenkin kunnioitettavan kaikkia sen ajan eläneitä, sillä silloin siviilissäkin oli erityisen kovaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luetuimmat

1

Tiistain koronaluvut: Suomessa tänään 348 uutta koronatartuntaa – Turussa 12

2

Rintamamiestalo tuhoutui täysin liekkimeressä Pöytyällä

3

Tartuntatautiviranomaiset katsovat maskin suojaavan riittävästi altistustilanteessa – Koululaisten vanhemmat huolissaan

4

Turun lumikaaos jatkuu: kaupunki sakottaa omaa yhtiötään katujen heikosta hoidosta

5

Päiväkodeissa voidaan huonosti – ”Vasta sitten kuultiin, kun uhkasin lähteä”

Lisää

Uusimmat

Varsinais-Suomen koronaryhmä huolissaan: maskittomuus johtanut massa-altistuksiin – "Ei lipsuta nyt"

Karanteeniin asetetuilta löytyi tartuntoja Raision Vaisaaren päiväkodista – yläkoulussa 19 altistunutta

Naisten jenkkifutisliiga käynnistyy kesäkuussa – puolet seuroista Turun seudulta

Rauman teatteri aloitti yt-neuvottelut välttääkseen lomautukset

Akkustrategia ehdottaa Suomeen akkulähettiläitä ja akkuinsinöörien koulutusta – "Yksi suurimmista mahdollisuuksista vuosikymmeniin"

Lisää

Luitko jo nämä?

David Foster Wallacen romaanin Päättymätön riemu suomennos on suomalaisen käännöskirjallisuuden merkkitapauksia.
Kirja-arvostelut

David Foster Wallacen postmoderni klassikko on monen mielestä viime vuosikymmenten tärkein romaani – lue Veijo Hietalan kritiikki

Erkka Filander (vas.) Mikael Brygger, Virpi Vairinen, Raisa Marjamäki, Reetta Pekkanen, Henriikka Tavi ja Jouni Teittinen uskovat, että monta mieltä on parempi kuin yksi mieli.
Paikalliset

Poesian runoilijat muuttivat joukolla Turkuun – Helsingissä perustettu kustantamo viettää kymmenvuotisjuhliaan

Pia Kalenius valmistautuu maaliskuussa ensi-iltaan tulevaan Prinsessa Pikkiriikki -esitykseen. Ilmastokysymykset eivät ole sisällössä läsnä, tekotavassa kyllä. Pikkiriikki ja Makkara-koira valmistuvat kierrätysmateriaalista.
Toivon tulevaisuudelta

"Paras reitti ympäristön vaalijaksi on köyhyys" – nukketeatteritaiteilija näkee, että yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä

Kiiltävä valaisin muistutti aikanaan kuvassa oikealla puolella olevaa esinettä. – Käytän hiomatahnaa ja kiillotan pinnan porakoneeseen kiinnitetyllä laikalla, Reima Kuusela kertoo.
Käsityöt

Reima Kuuselan käsissä kirpparilöydöt saavat uuden elämän – lian alta paljastuu monesti jänniä yksityiskohtia

Tähtijutut

"Tyttöystäväni viimeistelee opintojaan Ruotsissa, joten olemme pystyneet tapaamaan toisiamme vain hyvin rajoitetusti", kertoo Teemu Muurinen.
TS-kysely

Kuka hoitaisi kissaani? Korona on tuonut erilaisia huolia ja syvää yksinäisyyttä yksinasuvien ihmisten arkeen

Kirjailija Hanna Ongelin (1848–1893) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kollaasiin upotettu potretti on yksityiskohta Museoviraston kokoelmiin kuuluvasta luokkakuvasta. Teksti on Ongelinin novellikokoelmasta Skizzer och berättelser (1880).
TS Kirja

Hanna Ongelin kirjoitti 1700-sivuisen romaanin, poltti sikareita ja asui naisen kanssa – lue kirjailijan uskomaton tarina

Tämä kuva on tehty yhdistämällä kaksi valokuvaa, jotka esittävät näkymää Turun Linnankadulta Tuomiokirkolle. Mustavalkoinen otos on K. E. Ståhlbergin 1890-luvulla ottama ja kuuluu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tammikuussa 2021 Linnankadun kuvasi Lennart Holmberg. Katulinja on pysynyt lähes samana.
Kirjat

Tervetuloa 1800-luvulle kirjailija Maria Kraftmanin Turkuun! Katso vaihtokuvat ja lue omalaatuisen kauppiaan tarina

Wendla Randelin julkaisi vuonna 1848 ainoaksi jääneen romaaninsa, joka ilmestyi turkulaisen J.W. Lilljan Aura-sarjassa nimellä Den Fallna, berättelse af Wendela. Teos on kuvattu Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa.
Kirjat

Wendelan salaisuus – Vuonna 1848 Uudenkaupungin pormestarin vaimo julkaisi salanimellä Suomen ensimmäisen aviorikosromaanin

Maria Lahtosen työkiireet vaihtuivat jouluvalmisteluihin, kun läppäri meni rikki.
Erikoisartikkeli

Tältä näytti vuoden pimein päivä Turun neljässä kolkassa – jouluviikkoon kuului koronatestejä ja rikki menneitä läppäreitä

Paperipussi, jossa Fredrika Runeberg säilytti käsikirjoituksiaan, on kuvattu Helsingissä Svenska litteratursällskapetin arkistossa. Arkiston kokoelmaan kuuluu useita Fredrika Runebergin julkaisemattomia käsikirjoituksia ja laaja otos hänen kirjeenvaihtoaan.
Kirjat

Tässä pussissa Fredrika Runeberg säilytti käsikirjoituksiaan – kirjailijan lapsuudenkoti löytyy turkulaisen kadun alta

Linnanniemeä kannatti lähes 30 prosenttia vastaajista.
Konserttitalo

Valtaosa TS-kyselyyn vastanneista haluaa uuden konserttitalon – Linnanniemi kipusi kyselyn ykkössuosikiksi

Henkilö

Olipa kerran koditon sirkustaiteilija... – Suomen ainoan sirkuskaupan tarina on huikea sattumusten summa

Erikoisartikkeli

Tosielämän Findiana Jones löysi Raamatusta salakoodin ja puhui miljonäärit aarrejahtiin

Myllysilta hallitsee iltavalaistusta Aurajoella.
Turku

Turun katuvalot päivittyvät ledivalkoiseen – kaupunkiin tulossa myös kauan odotettu valotapahtuma

Yhdysvallat

Amerikassa kaikki on suurta ja äänekästä – näin opit ajattelemaan kuin jenkki

Paikalliset

Turun Sanomien toimitukseen saapui eräänä päivänä pysäyttävä kirje: "Yritän tässä muistella meidän evakkotaivalta"

Kirjat

Näin rintasyöpä vaikuttaa naisiin: "Otin eron, ostin veneen, sitku-elämä loppui"

Moni Riihimäen vankilan vartija kokee, ettei työnantaja välitä heidän turvallisuudestaan, terveydestään ja hengestään. Osa puhuu vankilan ja osa myös Rikosseuraamuslaitoksen johdosta.
Uutiset

Haastattelimme kolmasosaa Suomen kovimman vankilan vartijoista – lähes jokainen kokee, ettei heidän turvallisuudestaan välitetä

– Palasin auton rattiin puolitoista vuotta sitten. On ihanaa, kun on vapaus mennä itsenäisesti, Arja Ahtaanluoma sanoo.
Paikalliset

"Heräsin teho-osastolta kaikki raajat amputoituna" – viilto sormeen muutti turkulaisen Arja Ahtaanluoman elämän

Esa Laukkanen korostaa kaikkien olevan tervetulleita Turun murteen peruskurssille. Osallistujilta vaaditaan vain kiinnostus murretta kohtaan.
Teemat

”Uskalla kirjotta turuks”, rohkaisee murreguru Esa Laukkanen – kuuntele, miten Laukkanen kääntää nämä sutkautukset Turun murteelle

Joen halkoessa kaupunkia rikollisuus jakautuu melko tasaisesti. Kaupungin länsipuolella tapahtui viime vuonna 57 prosenttia ilmoitetuista rikoksista ja itäpuolella 43 prosenttia.
Uutiset

Näin rikollisuus jakautuu Turussa: yöelämä ja nakkikioskitappelut selittävät keskittymistä

Asuminen

Olet tuskin huomannut tätä vanhaa maatilaa kävelylenkilläsi – turkulainen rivitaloalue kätkee idyllisen pihapiirin

Ilmastonmuutos

Ilmastokyselyn tyly tulos: Liki kaikki suomalaiset uskovat elävänsä ekohenkisesti, mutta arjen teoissa se ei näy

Uutiset

Törkyä, rappiota ja rikkaruohoja: Turkulaiset kertovat, mikä kaikki on kaupungissa rempallaan

Videot

Neula pitää painaa pohjaan saakka, eikä sitä saa nostaa liian korkealle, niin tuftaus onnistuu, Elina Helminen näyttää.
Käsityöt

Tuftaamalla tulee valmista helposti ja nopeasti – satoja vuosia vanha käsityötekniikka on Suomessa huimassa suosiossa

Jukka Laapotin mukaan hänellä on sitä suurempi onnistumisen riemu, mitä korkeamman puun kaataa. Siinä on metsurille aina enemmän haastetta.
Työnsä ääressä

Metsuri Jukka Laapotti ei pelkää yksinäistä työtä, jossa saha soi metsän eläimille

Paikalliset

Retrovideo: Pave Maijanen Turussa vuonna 1987

Pianon päällä Mirva Hollstenin kodissa on eukalyptuksen oksia, jotka ovat emännän lempikukkia. – Niistä tulee niin ihana tuoksu ja ne kestävät maljakossa kolmekin viikkoa, hän perustelee.
Pimeyden selättäjät

Mirvalle kasvit ja valo enteilevät jo kevättä – ihmiskunta ei tulisi toimeen ilman kasveja

Jääsilta Aurajoen yli on rakennettu viimeksi vuonna 2018. Nähtäväksi jää ylittääkö jään paksuus tänä talvena vaadittavat 20 senttimetriä. Vielä jäälle ei ilman asianmukaisia varusteita ole asiaa.
Aurajoki

Katso video pelottomasta hiihtäjästä: Aurajoen jäälle ei vielä asiaa – "Ei sinne uskalla lähettää edes miehiä mittaamaan"

Lumen vihdoin tultua myös Turun seudulle on maisema todella kaunis. Lumista metsää ihailemassa Luonto Plus -ohjelman luontoasiantuntija Ari Karhilahti (takana ) ja toimittaja Ann-Mari Rannikko.
Luonto Plus

Luonto Plus Hirvensalon Maanpäässä retkeilemässä – upea maisema avautuu Kaasavuorelta

Toni Perttulan mukaan perinteisen harmonikan sisään kätkeytyy paljon löytämätöntä musiikkia.
Musiikki

Toni Perttulasta haitari on ketterä ja hiljainen soitin – maallikkoa näppäinten suuri määrä saattaa hämätä

Arkisto

Retrovideo: Aurinkobaletin Kuvitettu laatikko vuonna 1991

Lehto on tykästynyt sumokyykkyyn painojen kanssa. Se tekee selälle hyvää.
Pimeyden selättäjät

Suosikkeina jalkaprässi ja sumokyykky – Veepee Lehdolle raudan kolina tarkoittaa terveyttä

Costa Toscana on Turusta vuonna 2019 luovutetun Costa Smeraldan sisaralus.
Laivaliikenne

Costa Toscana laskettiin vesille korona-ajan tyyliin – luovutetaan vasta joulukuussa kevään sijaan

Huhkon uudet kalaportaat ovat maisemointia vaille valmiit. Portaita ihailemassa Ari Karhilahti (vas.), Riia-koira ja Ann-Mari Rannikko.
Luonto

Luonto Plus lähiluontokohteiden äärellä

Tamma Julie v.d. Verbindingshoeve on hollantilaisen Henrix-tallin osaomistuksessa oleva huippuratsu. Janna Jensen nosti hevosen viime kaudella 150-tason kilpatasolle.
Ratsastus

Janna Jensen kouluttaa Somerolta esteratsuja hollantilaiseen huipputalliin – kilparatsastaja on tehnyt hevosalasta itselleen kannattavan elinkeinon

Susanna Pitulan liike Käsityöläiskadulla täytti juuri kaksi vuotta. Kotimaiset, laadukkaat huonekalut ovat löytäneet hyvin asiakaskuntansa.
Huonekalu Pitula Oy

Koti on entistä rakkaampi paikka, jota katsotaan uusin silmin. Sohva on nyt mukava ja sängyn ergonomiaan panostetaan yhä enemmän.

Copyright © Turun Sanomat Oy

Vastaava päätoimittaja: Kari Vainio

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi