Järjestöillä on paljon annettavaa matalan kynnyksen palvelujen kehittämisessä
Sairaanhoitaja Anni Kulmala nosti Turun Sanomissa 1.12. esiin akuutin tarpeen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi Turussa.
Me alalla töitä tekevät järjestöt näemme joka päivä, mitä psykiatrisen avun saamisen vaikeudet arjessa tarkoittavat. Poikkeuksellinen vuosi on lisännyt haasteita entisestään, ahdistusoireet ovat lisääntyneet ja monet kuntoutujille tärkeät päivätoiminnat ovat joutuneet sulkemaan tai rajaamaan toimintaansa.
Haasteellinen tilanne ja etäkuntoutus heijastuvat myös laajemmin perheiden hyvinvointiin, omaisten kuormitus psyykkisesti sairaiden läheistensä hoidosta on lisääntynyt.
Nopean, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat oikea kehityksen suunta, johon uusi keväällä toimintansa aloittava mielenterveys- ja päihdeyksikkö osaltaan vastaa. Uusi yksikkö on tarkoitettu yli 18-vuotiaille.
Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittämiseen tarvitaan uusia innovaatioita. Tarve palveluille ja niiden kehittämiselle on suuri, mielenterveysongelmat koskevat laajasti koko lähipiiriä.
Julkinen sektori ei uudenkaan yksikön myötä pysty ratkaisemaan yksin mielenterveyspalvelujen haasteita.
Me järjestöt haluamme tarjota oman osaamisemme täydentämään julkisia palveluja. Meillä on ammatillista osaamista, koulutettujen vapaaehtoisten energiaa ja kokemusasiantuntijoiden ymmärrystä palvelujen kehittämisestä.
Järjestöt ovat monelle mielenterveys- ja päihdetoipujalle matalan kynnyksen paikka, jossa kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen tapahtuu ilman lähetteitä ja odotusaikoja.
Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittämiseen tarvitaan uusia innovaatioita.
Kolmannen sektorin työ on usein ennaltaehkäisevää. Tarjoamme mielekästä tekemistä ja vertaistukea toipujille, jotta he saavat kiinni arkirutiineista, etsimme työkokeilupaikkoja, jotta he pääsevät kiinni yhteiskuntaan ja tuemme omaisia, etteivät he itse sairastu.
Järjestöt tarvitsevat työn toteuttamiseen taloudellisia resursseja, yhdessä vapaaehtoistoimintaan sijoitetulla eurolla saadaan jopa kuusinkertainen tulos, joten järjestöihin suunnatut investoinnit ovat kannattavia kunnille.
Uuden psykiatrisen sairaalan suunnittelussa järjestöt on otettu alusta asti mukaan suunnittelemaan toimintaa sairaalan seinien sisälle. Julkisen ja kolmannen sektorin aidosta yhteistyöstä syntyy uudenlaisia toimintamuotoja, jotka hyödyttävät sekä potilaita, omaisia että ammattilaisia.
Toivomme, että meidät otetaan mukaan tasavertaisina kumppaneina sote-uudistuksen toteuttamiseen ja uusien, kipeästi tarvittavien matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen.
Haastamme kuntavaalien alla puolueet pohtimaan, miten voimme yhdessä rakentaa paremmin toimivia mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Milla Roos, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry; Janina Rosten-Nurmi, Turun A-Kilta ry; Anastasia Lapintie, Kriminaalihuollon tukisäätiö; Sami Peltola, Raisio-Naantali Fountain House ry:n Karvetin Klubitalo; Eeva Siivonen, Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry