Puheenvuoro

Rahoitus on edelleen viennin veturin pullonkaula

Jori Liimatainen
Pienten ja keskisuurten lääke- ja diagnostiikkayritysten viennin lisäämiseen tarvitaan pääomia ja pääomasijoittajia, joita Suomesta puuttuu, toteaa kirjoittaja.
Pienten ja keskisuurten lääke- ja diagnostiikkayritysten viennin lisäämiseen tarvitaan pääomia ja pääomasijoittajia, joita Suomesta puuttuu, toteaa kirjoittaja.

Suomen lääke- ja terveysteknologiateollisuudella menee poikkeuksellisen hyvin. Pelkästään terveysteknologian vienti ylitti viime vuonna 2,4 miljardia euroa ja kauppatase oli yli miljardi euroa positiivinen. Sekä vienti että kauppataseen ylijäämä ovat kasvaneet noin yhdeksän prosenttia vuosittain koko 2010-luvun.

Turkulaiset yritykset ovat vauhdittaneet alan kasvua: PerkinElmer Wallacin liikevaihto ylitti 200 miljoonaa euroa ja Radiometerin liikevaihto kasvoi 60 miljoonaan euroon.

Lääketeollisuuskin näyttää jatkuvasti hyviä lukuja: Bayer oli jälleen Suomen toiseksi suurin yhteisöveronmaksaja 141 miljoonalla eurollaan ja yritys laajentaa Turun tuotantoaan 35 miljoonan euron investoinneilla. Myös Orion ilmoitti juuri vahvistavansa tuotantoaan Turussa 17 miljoonan euron investointiohjelmalla.

Alan työllisyys heijastaa sekin suotuisaa kehitystä: Bayer on palkannut tänä vuonna yli sata ja PerkinElmer Wallac yli 150 osaajaa Turkuun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronapandemiasta huolimatta myös alueen lukuisat pk-yritykset ovat kasvattaneet vientiään, tuotantoaan ja henkilökuntaansa. Erityisesti diagnostiikkayrityksemme ovat osoittaneet innovaatiokykynsä ja pystyneet nopeasti tuomaan koronatestejään EU:n markkinoille ja siten kasvattamaan tuotantoaan merkittävästi.

Kaikki edellytykset alan kukoistukselle eivät kuitenkaan ole kunnossa. Uusia yrityksiä on viime vuosina syntynyt alalle huomattavan vähän. Vientitoimintakin on toistaiseksi ollut pitkälti muutaman suuryrityksen harteilla.

Pienten ja keskisuurten yritysten viennin lisäämiseen tarvitaan pääomia ja pääomasijoittajia, joita Suomesta puuttuu.

Vaikka sektori on kaikkien muiden Euroopan maiden mielestä puhtaasti sijoitusnäkökohdistakin katsottuna houkutteleva, saavat suomalaiset lääke- ja diagnostiikkayritykset kasvaaksensa riskirahaa enää vain noin neljäsosan keskieurooppalaisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Tämä käy ilmi Invest Europen eli Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen tilastoista.

Myös muissa Pohjoismaissa alalle suunnataan huomattavasti enemmän pääomia.

Syynä suomalaisyritysten heikompaan asemaan on useiden alan asiantuntijoiden mukaan kotimaisten lääke- ja diagnostiikka-aloille sijoittavien pääomarahastojen puute.

Kokemus on osoittanut, että ulkomainen raha ei löydä suomalaiseen kasvuyritykseen, ellei suomalainen pääomasijoittaja tee samanaikaista sijoitusta. Lisäksi startup-vaiheen rahoitus tulee lähtökohtaisesti tehdä kokonaan kotimaisin voimin, ja myös tämän vaiheen riskisijoittajia meiltä Suomessa puuttuu.

Eurooppalaiset terveysteknologian ja lääkekehityksen direktiivit ovat kiristymässä. Kasvavat sisämarkkinat, ekologisen ajattelun lisääntyminen ja sääntelyn tiukentuminen ovat tuomassa kilpailuetua eurooppalaisille valmistajille. Moni uskoo siksi tuotantoa siirtyvän Kaukoidästä Eurooppaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Täällä valmistettu lääke tai terveysteknologian tuote on kaiken lisäksi globaalisti ajateltuna ekoteko, koska alan teollisuus toimii vastuullisesti ja sitoutuneesti.

Euroopan komission Suomelle osoitettua elpymisrahoitusta tulee hyödyntää uudistumiseen. Elpymispaketin rahoista valtaosa on määrä ohjata aidon kasvun aloille.

Mahdollisuus kotimaisen lääketeollisuuden ja tuotannon kasvattamiselle on juuri nyt, kun markkinat kasvavat ja ympäristötietoisuus lisääntyy koko teollisen arvoketjun alueella. Onkin kummallista, että maailmanluokan osaamisen ja viennin veturialan tukevoittamiseen ei Suomessa ole ohjattu riittävästi kaupallistamisrahoja.

Koska lääke- ja diagnostiikka-aloilla tuotekehityssyklit ovat pitkiä, pelkästään yksityisen rahan turvin sijoitusrahastoja on vaikea perustaa. Rahastojen syntyä tulisi siksi edistää esimerkiksi Suomen Teollisuussijoituksen tai Valtion kehitysyhtiö Vaken osittaisen rahoituksen turvin. Näin saataisiin kanavoitua yrityksiin myös yksityistä rahaa, turvattaisiin alan suotuisaa kehitystä ja viennin sekä työllisyyden lisäystä.

Kansakunnalle tärkeän alan huoltovarmuuskin toteutuu parhaiten suomalaisella teollisuudella.

Tero Piispanen

HealthTurku-kärkialajohtaja

Turku Science Park Oy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Kyl rahaa on, mut se on tuhansina seteleinä ympäri maailmaa
Totta, huoli on todellinen.
Sitä mä kyl kauhiast ihmettelen miten Suomen valtiolla on löysää pääomaa kun jatkuvasti syydetään todellisuudessa velka miljardeja ympäri maailmaa. Maailmalle lapioitujen miljardien todellista käyttöä ei kukaan valvo eikä olla kiinnostuneita kenen taskuun ne lopulta joutuvat?? Mutta rahoituksen saanti on nihkeää kotimaisen teollisuuden suhteen. Miksi??? Politiikoilla on itsetutkistelun paikka🤔
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.