Suomen lääke- ja terveysteknologiateollisuudella menee poikkeuksellisen hyvin. Pelkästään terveysteknologian vienti ylitti viime vuonna 2,4 miljardia euroa ja kauppatase oli yli miljardi euroa positiivinen. Sekä vienti että kauppataseen ylijäämä ovat kasvaneet noin yhdeksän prosenttia vuosittain koko 2010-luvun.
Turkulaiset yritykset ovat vauhdittaneet alan kasvua: PerkinElmer Wallacin liikevaihto ylitti 200 miljoonaa euroa ja Radiometerin liikevaihto kasvoi 60 miljoonaan euroon.
Lääketeollisuuskin näyttää jatkuvasti hyviä lukuja: Bayer oli jälleen Suomen toiseksi suurin yhteisöveronmaksaja 141 miljoonalla eurollaan ja yritys laajentaa Turun tuotantoaan 35 miljoonan euron investoinneilla. Myös Orion ilmoitti juuri vahvistavansa tuotantoaan Turussa 17 miljoonan euron investointiohjelmalla.
Alan työllisyys heijastaa sekin suotuisaa kehitystä: Bayer on palkannut tänä vuonna yli sata ja PerkinElmer Wallac yli 150 osaajaa Turkuun.
Koronapandemiasta huolimatta myös alueen lukuisat pk-yritykset ovat kasvattaneet vientiään, tuotantoaan ja henkilökuntaansa. Erityisesti diagnostiikkayrityksemme ovat osoittaneet innovaatiokykynsä ja pystyneet nopeasti tuomaan koronatestejään EU:n markkinoille ja siten kasvattamaan tuotantoaan merkittävästi.
Kaikki edellytykset alan kukoistukselle eivät kuitenkaan ole kunnossa. Uusia yrityksiä on viime vuosina syntynyt alalle huomattavan vähän. Vientitoimintakin on toistaiseksi ollut pitkälti muutaman suuryrityksen harteilla.
Pienten ja keskisuurten yritysten viennin lisäämiseen tarvitaan pääomia ja pääomasijoittajia, joita Suomesta puuttuu.
Vaikka sektori on kaikkien muiden Euroopan maiden mielestä puhtaasti sijoitusnäkökohdistakin katsottuna houkutteleva, saavat suomalaiset lääke- ja diagnostiikkayritykset kasvaaksensa riskirahaa enää vain noin neljäsosan keskieurooppalaisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Tämä käy ilmi Invest Europen eli Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen tilastoista.
Myös muissa Pohjoismaissa alalle suunnataan huomattavasti enemmän pääomia.
Syynä suomalaisyritysten heikompaan asemaan on useiden alan asiantuntijoiden mukaan kotimaisten lääke- ja diagnostiikka-aloille sijoittavien pääomarahastojen puute.
Kokemus on osoittanut, että ulkomainen raha ei löydä suomalaiseen kasvuyritykseen, ellei suomalainen pääomasijoittaja tee samanaikaista sijoitusta. Lisäksi startup-vaiheen rahoitus tulee lähtökohtaisesti tehdä kokonaan kotimaisin voimin, ja myös tämän vaiheen riskisijoittajia meiltä Suomessa puuttuu.
Eurooppalaiset terveysteknologian ja lääkekehityksen direktiivit ovat kiristymässä. Kasvavat sisämarkkinat, ekologisen ajattelun lisääntyminen ja sääntelyn tiukentuminen ovat tuomassa kilpailuetua eurooppalaisille valmistajille. Moni uskoo siksi tuotantoa siirtyvän Kaukoidästä Eurooppaan.
Täällä valmistettu lääke tai terveysteknologian tuote on kaiken lisäksi globaalisti ajateltuna ekoteko, koska alan teollisuus toimii vastuullisesti ja sitoutuneesti.
Euroopan komission Suomelle osoitettua elpymisrahoitusta tulee hyödyntää uudistumiseen. Elpymispaketin rahoista valtaosa on määrä ohjata aidon kasvun aloille.
Mahdollisuus kotimaisen lääketeollisuuden ja tuotannon kasvattamiselle on juuri nyt, kun markkinat kasvavat ja ympäristötietoisuus lisääntyy koko teollisen arvoketjun alueella. Onkin kummallista, että maailmanluokan osaamisen ja viennin veturialan tukevoittamiseen ei Suomessa ole ohjattu riittävästi kaupallistamisrahoja.
Koska lääke- ja diagnostiikka-aloilla tuotekehityssyklit ovat pitkiä, pelkästään yksityisen rahan turvin sijoitusrahastoja on vaikea perustaa. Rahastojen syntyä tulisi siksi edistää esimerkiksi Suomen Teollisuussijoituksen tai Valtion kehitysyhtiö Vaken osittaisen rahoituksen turvin. Näin saataisiin kanavoitua yrityksiin myös yksityistä rahaa, turvattaisiin alan suotuisaa kehitystä ja viennin sekä työllisyyden lisäystä.
Kansakunnalle tärkeän alan huoltovarmuuskin toteutuu parhaiten suomalaisella teollisuudella.
Tero Piispanen
HealthTurku-kärkialajohtaja
Turku Science Park Oy
