Puheenvuoro

Rakentamisen imagon taustalla on monenlaisia tekijöitä

Mediassa taannoin olleet jutut Turun linnan ympäristön arkkitehtikilpailun tuloksista olivat mukavaa luettavaa. Voittajaehdotus oli pitkästä aikaan positiivinen uutinen koskien rakentamista.

Yleensä media kertoo päinvastaista eli huomion saavat ylittyneet rakennuskustannukset, aikataulun venyminen, kosteus- ja sisäilmaongelmat, harmaa työvoima, rakentamisen heikot suhdanteet – muutamia vakioaiheita mainiten.

Toki kaavoituksen ja hankkeiden alkuvaiheen visiointi näyttäytyy usein optimistisena. Näin on sataman alueen suunnittelukilpailussakin tai esimerkiksi ratapihan kehitysesityksessä. Suunnittelun edetessä ja kohteen rakentuessa esille nousevat valitettavan usein kuitenkin lieveilmiöt, joille lienee perustellutkin syynsä. Ainakin julkisessa rakentamisessa näin tapaa käydä.

Turun kaupunki on saanut negaatioita niin omien rakennuttamishankkeiden kuin rakennusvalvonnankin suhteen. Näiden analysoinnin sijaan lienee aiheellista kysyä, onko rakentamiseen liittyvä uutisointi jo lähtökohdiltaan epäkohtien ja muiden negatiivisten asioiden esilletuomista ja onko sitä kautta muodostuva kokonaiskuva rakentamisesta kielteinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ammattikorkeakoulumme opiskelijat tekivät selvitystyötä rakentamisen imagoon liittyen. Läpikäyty media-aineisto valtalehtien osalta vuoden ajalta osoitti artikkelien kohdistuvan edellä mainitusti juurikin noin eli hankkeiden alkuvaiheen valmisteluun liittyvä positiivinen uutisointi kääntyy matkan varrella usein toiseen suuntaan.

Toki kaavavaiheessa on tavan takaa valitusta ja muutosvastarintaa – sekä järki- että tunnesyin. Tästä hyvä esimerkki on uuden konserttitalon kaavailu puistotontille teatterin viereen.

Some-keskusteluissa suhtautuminen näkyy vieläkin vahvemmin, koska nykytavan mukaan suoraa palautetta annetaan voimakkaasti sensuurin rajoja hipoen. Usein kommentointi vahvistaa alkuperäistä uutista. On myös muistettava, että ehkäpä negatiiviset uutiset tuovat lisää lukijoita ja toisaalta somessa on nimenomaan helpompaa avautua anonyymisti havaituista epäkohdista.

Kielteisiin artikkeleihin on myös perustellut syynsä, eli ei savua ilman tulta. Kosteus- ja sisäilmaongelmat terveysvaikutuksineen ovat koko maata koskeva yhteiskunnallinen terveydellinen ja taloudellinen haaste. Ne ja muut huonosta laadusta tai muista rakennusalan epäkohdista kertovat asiat onkin aiheellista tuoda esille ja ne ovat haaste meille kouluttajille ja koko alan toimijoille.

Kaikki jo rakentamamme kun muodostaa yli kolme neljäsosan koko kansallisvarallisuudesta, joten ei ole väliä, miten rakennetaan ja mitä tehdään olemassa olevalle rakennetulle ympäristölle.

Kuka muistaa Turussa valmistunutta uutta rakennusta, jota olisi kiitelty ja kehuttu? Logomon voisi ehkä lukea tähän ja aavistuksen samaan suuntaan on uusi EduCity-opetusrakennuksemme Kupittaalla. Tosin koronan takia sen käyttö on jäänyt hieman vähemmälle.

Helsingissä uudehkot kulttuurirakennukset, monitoimikirjasto Oodi ja Amos Anderssonin taidemuseo ovat saaneet ylistystä ja molemmat on palkittu ansaitusti eri foorumeilla, mm. rakennussalan etujärjestöjen toimesta. Oodi on esimerkki toiminnallisesti onnistuneesta rakennuksesta, jossa eri rakennusmateriaalit on onnistuttu ennakkoluulottomasti yhdistämään, vaikka betoni- ja teräsrunkoratkaisut jäävätkin piiloon lasi- ja puujulkisivujen taakse.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Voittaneen Linnaniemen suunnitteluratkaisun tekijätiimin jäsenet tulevat puoliksi ulkomailta, mikä tuo uusia virkistäviä tuulia Aurajoen suun rannoille. Toki Suomestakin löytyy korkeatasoista arkkitehtuuria ja sen osaamista.

Varsinais-Suomen osalta korkeakoulutasoinen rakennussuunnittelun koulutus kuitenkin puuttuu, vaikkakin alueemme on koko valtakunnan tasolla merkittävä viennin keskus ja sitä kautta muuta elinkeinorakennetta ja rakentamista edistävä.

Pystymme Turun amk:ssa tarjoamaan lähes kaikki rakentamisen korkeakoulupohjaiset tutkinnot ja opinnot alan kelpoisuus- ja pätevyysehtoihin pohjautuen, mm. rakenne- ja lvi-suunnittelun sekä työjohdon tehtäviin. Vaikka roolimme ja vastuumme on näin merkittävä tulevien ammattilaisten tuottamisessa alueelle, ministeriö ei valitettavasti ole lämmennyt koulutuskaavailuillemme rakennussuunnittelun osalta. Siitäkään huolimatta, että rakennusarkkitehtien koulutustarpeen ovat allekirjoittaneet kaikki alueen suuret toimijat, yritykset ja etujärjestöt.

Toinen rakentamiseen liittyvä tyhjiö alueellamme on ns. wau-arkkitehtuurin piiriin kuuluvan rakennuksen puuttuminen. Turussa tällaista suurta yleisöä kiinnostavaa kohdetta ei ole.

Toki Turun linna ja Tuomiokirkko Aurajoen ympäristöineen tarjoavat historiallisesti mielenkiintoista nähtävää. Vanhassa painuneessa Myllysillassa olisi ehkäpä voinut olla ainekset turistimagneetiksi ikään kuin Pisan torni Italiassa. Vinossa oleva torni taitaa olla ainoita rakennuksia maailmassa, jota mennään katsomaan nimenomaan virheen takia.

Irvileuat ovat kylläkin kertoneet Funikulaarin jo toimivan samoilla argumenteilla.

Olisiko nyt aika uuden suunnitelman myötä wau-rakennukselle, missä taidemuseota tullaan ihastelemaan sen arkkitehtuurin, rakenteiden ja materiaalien takia? Koronakin taittunee ja matkailu elpyy, joten nyt olisi tuhannen taalan paikka tähän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Helsinkiin ei tullut aikanaan Guggenheimia, joten Turulla on tässä tilaisuutensa. Luonnollisesti toteutuksen tulee olla kustannuksiltaan ja loppulaadultaan kestävän kehityksen ja terveellisen rakentamisen kriteerit täyttävä. Niin että ne tulevat uutiset sitten olisivat mukavaa luettavaa.

Esa Leinonen

koulutus- ja tutkimuspäällikkö, rakentamisen koulutus, Turun ammattikorkeakoulu

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Onko mennyt jotain ohi
Siis onko Turkuun tulossa uusi taidemuseokin? Vai onko WAM, Taidemuseo tai Ars Nova muuttamassa? Onko Guggenheim-ajatus taas herätetty henkiin?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
AKurkinen
👎🏻 aika kehnoa
Aika surkealta näyttää kuitenkin Suomen rakentamisesta vastaavien ns. asiantuntijoiden tietämys ! Näitä vajaan viidenkymmenen vuoden tönöjä rakennetaan tänä päivänä aivan liikaa ! Ei tarvi ihmetellä miksi rakennukset homehtuvat, kun työmaat seisovat kaatosateiden alla ilman mitään suojaa ! Koulut ja päiväkodit homehdutetaan omalla toiminnalla vielä lisää, kun poistetaan ilmastointi aktiivisen käyttöajan ulkopuolelta, säästetään energiaa ! Kalliiksi käy !👎🏻 Sata vuotta pitäisi olla minimi rakennuksen oletetulle elinkaarelle !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
K.Erving
Turun pitäisi hakea yliopistoarkkitehtien koulutusta
Mukava kirjoitelma rakentamisesta. Rakennetun ympäristön laatu, toimivuus, ekologisuus ja esteettisyys syntyvät hyvällä suunnittelulla. Siksi rakentamisessa pitää käyttää mahdollisimman hyviä suunnittelijoita. Hyvä arkkitehtuuri ei maksa, vaan erityisesti elinkaaren aikana se on tuottavaa erityisesti, kun kestävän rakentamisen myötä rakennusten käyttöikä lähenee sataa vuotta.
Turun pitäisi käyttää enemmän yleisiä arkkitehtuurikilpailuja. Linnanniemi oli pitkästä aikaa positiivinen kilpailu, jossa ainakin kaikki kärkiehdotukset olivat todella laadukkaita. Edellinen toteutettu yleisen arkkitehtuurikilpailun tulos lienee pääkirjasto, joka on erittäin pidetty ja arvostettu rakennus. Kilpailusta on kuitenkin aikaa jo parikymmentä vuotta. Musiikkitalon kaltainen rakennus tulisi ehdottomasti toteuttaa yleisen arkkitehtuurikilpailun pohjalta.
Suomessa koulutetaan liian vähän yliopistoarkkitehteja. Maamme lasketaan viiden arkkitehtuurin kärkimaan joukkoon, mutta arkkitehteja meillä on alle puolet Norjan ja runsas kolmannes Tanskan määrästä. Alan kehitys ja kansainvälistyminen edellyttäisi lisää yliopistoarkkitehteja. AMK:sta valmistuneet rakennusarkkitehdit eivät ole olleet arkkitehtitoimistoille hyvää työvoimaa. Uuden laitosta tarvitaan. Se tuottaisi viennin lisääntymisen kautta itsensä nopeasti takaisin. Uuden laitoksen paikaksi on esitetty mm. Turkua, mutta kaupunginjohto on jättänyt tyystin tarttumatta asiaan. Syy lienee sama, kuin nihkeys arkkitehtuurikilpailuille: ei ymmärretä, hyvän arkkitehtuurin vaikutuksia ihmisten elinympäristölle, rakennetun ympäristö laadukkuudelle ja kestävälle kehitykselle. Turun kannalta tämä taitaa merkitä sitä, että uusi laitos menee esim. Lappeenrantaan. Mahdollisuudet järjestämisoikeuden saamiseen oli hyvät, mutta juna taisi mennä jo.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
Wau!
Ihan aiheellinen huomio kirjoittajalla on se, että Turusta puuttuu sellainen moderni julkinen rakennus, josta voitaisi puhua wau-nimityksellä. Toisaalta Turku on vanha kaupunki, ja vanhan historiallisen kaupungin wau! muodostuukin vanhoista rakennuksista. Tällaisen edustaja on Turun Linna, joka vieläpä paikkansa puolesta on hyvin edustava. Tuota linnan näkyvyyttä ja nayttävyyttä ei saa peittää jollakin modernilla wau-rakenteella, päinvastoin linnan edustaa tulisi jopa avartaa.

Moderni wau! tarvitsee avaruutta ympärilleen, vrt esim. Sidneyn oopperatalo. Tässä mielessä Turun Musiikkitalolle osoitettu Itsenäisyydenpuiston alue on aivan liian suppea. Ei jatkoon. Sen sijaan mahdollinen wau-musiikkitalon paikka voisi löytyä Turun ratapihan - linja-autoaseman alueelta; hyvällä suunnittelulla siihen saataisi riittävästi näyttävyyttä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Wau!
En yhtään tykkää koko wau-arkkitehtuuri -käsitteestä. Yleensä näkyy tarkoitettavan ylipäätään jonkinkin verran vallitsevista tyyleistä poikkeavaa rakentamista. Onhan se tietenkin wau!, kun 95 % nykyarkkitehtuurista on samaa tylsääkin tylsempää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.