Lukijoilta

Kolme keinoa vähentää asunnottomuutta

Mikael Rydenfelt
Vahvan poliittisen tahdon kautta asunnottomuutta voidaan vähentää, toteavat kirjoittajat.
Vahvan poliittisen tahdon kautta asunnottomuutta voidaan vähentää, toteavat kirjoittajat.

Vaikka yhteiskuntamme ovat vauraita ja puhumme kauniisti oikeudesta kotiin, Pohjoismaissa on edelleen asunnottomuutta. Suomi erottuu edukseen onnistuttuaan vähentämään asunnottomuutta huomattavasti. Olemme analysoineet syitä tähän ja esitämme kolme keinoa, jotka vähentäisivät asunnottomuutta läpi Pohjoismaiden.

Asunnottomuus on polttava kysymys vauraissa Pohjoismaissamme. Pohjoismaat ovat ratifioineet useita asiakirjoja, joissa julistetaan, että asuminen on perusihmisoikeus. Silti emme ole vielä pystyneet ratkaisemaan tätä historiallista ongelmaa.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus julkaisee tänään raportin asunnottomuudesta Pohjoismaissa.

Emme voi hyväksyä, että nyky-yhteiskunnassa lapsiperheiltä ja monilta muilta ryhmiltä puuttuu vakituinen koti. Asunnottomuusongelmaa ei ole mahdotonta ratkaista, ja vahvan poliittisen tahdon kautta sitä voidaan vähentää.

Kun analysoimme sekä pohjoismaisia että eurooppalaisia kokemuksia, näemme ennen kaikkea kolme asiaa, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää asunnottomuutta ja syrjäytymistä asuntomarkkinoilta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensinnäkin: väestönkasvua vastaava asuntorakentaminen, kaikille avoimet asunnot sekä vahva yleinen sosiaalipolitiikka. Nämä ovat kaiken perusta. Jos maan koko väestölle ei ole asuntoja, jotkut jäävät väistämättä ilman. Jos asuntoja ei ole kaikkien saatavilla eikä asumista pidetä oikeutena, köyhimmät jäävät ulkopuolelle.

Niin kauan kuin asunnoista on pulaa, tavallisten asuntomarkkinoiden rinnalla säilyy vaihtoehtoja kuten yömajoja ja hätämajoitusta, vaikka kyseiset järjestelmät ovat kalliita ja jättävät helposti ihmiset pysyvästi epävarmoihin olosuhteisiin. Mitä kauemmin on asunnottomana, sitä vaikeampaa on päästä asuntomarkkinoille.

Vankka asunto- ja sosiaalipolitiikka ovat täten todennäköisesti tärkein keino asunnottomuuden torjumisessa.

Toiseksi: pitkän aikavälin hallitus- ja kuntastrategiat asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen torjumiseksi.

Tällaiset strategiat ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Suomen, Norjan, Tanskan ja Ruotsin kansallisten strategioiden vertailu paljasti, että strategiatyön pitkäjänteisyys on tärkeää.

Jos suhteutamme tavat tilastoida asunnottomuutta Pohjoismaissa, vuonna 2020 asunnottomien osuus on pienin Norjassa. Suomi erottuu edukseen onnistuttuaan yhtenä harvoista EU-maista vähentämään asunnottomuutta huomattavasti. Tämä selittyy osittain maiden taloudellisten tilanteiden eroilla, vastaanotettujen pakolaisten määrällä, kaupungistumisen rakenteella sekä useilla muilla olosuhteilla.

Ei voida kuitenkaan sivuuttaa sitä, että jatkuvuudella on merkitystä. Suomelle ja Norjalle on ominaista, että maissa on rakennettu paljon ja tasaisesti, asunnottomuuden hoitamiseksi on luotu pitkäkestoisia kansallisia strategioita ja ne on perustettu tieteelle. Myös Ruotsissa ja Tanskassa on kehitetty asunnottomuusstrategioita, mutta ne ovat olleet lyhytkestoisempia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kolmanneksi: tieteen tukema tai toimivaksi todistettuun käytäntöön perustuva toimintajärjestelmä on lisäedellytys asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen torjumiselle.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Useiden kokeellisten toimien arvioinnit Pohjoismaissa vuosituhannen vaihteen jälkeen osoittavat, että toimet ovat onnistuneet ehkäisemään asunnottomuutta.

Voidaan esimerkiksi vahvistaa häätöjen ehkäisyä, jotta ihmiset eivät joudu asunnottomiksi. Voidaan myös tukea asuntomarkkinoille pääsyä helpottavia velkajärjestelyjä. Myös paikalliset Asunto ensin -kokeilut ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Niiden ajatuksena on, että oma koti on edellytys sille, että asunnoton pystyy ratkomaan muita ongelmiaan.

Yleiset hyvinvointiratkaisut eivät siis riitä. Kodittomien tai epävarmoissa asunto-olosuhteissa elävien ryhmä ei ole homogeeninen. Sukupuoli, luokka, etnisyys, ikä, terveys ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös rakenteellisiin apujärjestelmiin.

Jos Pohjoismaista halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman sosiaalisesti kestävin ja integroiduin alue, meillä on edessämme suuria haasteita.

Mutta jos maamme noudattavat näitä kolmea ehdotusta, asunnottomuutta voidaan vähentää. Meidän on uskallettava ajatella isosti.

Eva Franzén

johtaja

Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Hans Swärd

professori

Lundin yliopisto, Ruotsi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Asukkaalla on myös velvollisuuksia
"Voidaan esimerkiksi vahvistaa häätöjen ehkäisyä, jotta ihmiset eivät joudu asunnottomiksi."
- nyt täytyy kuitenkin pitää mielessä, että esim. asunto-osakeyhtiöt eivät ole mitään sosiaalisen tukiasumisen yksiköitä. Jos vastikkeita ei maksa tai ei noudata järjestyssääntöjä, tavallinen asuntoyhtiö ei ole tuollaista henkilöä varten. Yhtiö toimii osakkaiden kokonaisedun mukaisesti, ei ongelmia aiheuttavan yksittäisen asukkaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Asukkaalla on myös velvollisuuksia
Kiinnitin huomiota samaan kohtaan. Käsittääkseni jo nyt häädön järjestäminen on melko hankalaa, siihen ei taatusti tartuta turhan päin. Asuntoyhtiötä pahemmin häätökynnyksen nostaminen osuisi yksittäiseen vuokranantajaan.

Häädön vaikeuttamisen sijaan syytä olisi järjestää kaikissa kunnissa väliaikaisasuntoja tällaisiin tarpeisiin. Toki omissa asunnoissaan kunta voi nostaa häätökynnystä vielä nykyistä korkeammalle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Asunnottomuus
Heti alkuun haluan sanoa, etten ole rasisti enkä maahanmuuttovastainen, päinvastoin. En myöskään arvota ihmistä tämän varallisuuden mukaan.
Mutta onhan se vallan omituista, että maa pystyy sijoittamaan satoja maahantulevia ihmisiä vuosikausiksi, samalla kun maan omille asunnottomille ei löydy kattoa pään päälle.

Olisikohan tässä myös kysymys siitä, että maahanmuuttajat eivät ainakaan alkuun valita siitä minne joutuvat, kunhan vain pääsevät jonnekin. Lähtisivätkö kaikki asunnottomat näihin tiloihin?
Asunnottomana helpommin ”tulee toimeen” suurimmissa kaupungeissa, siellä pysyy halutessaan anonyyminä, saattaa saada lantin sieltä, täältä ja on rappukäytäviäkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.