Väärinkäytöksistä ilmoittamisen kanavan käyttöönotto osoittaa yritysvastuuta
Euroopan unionin whistleblowing-direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöönsä kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Oikeusministeriön perustama työryhmä selvittää parhaillaan direktiivin täytäntöönpanoa kansalliseen lainsäädäntöön.
Lakivelvoitteiden lisäksi kanava tarjoaa yrityksille mahdollisuuden osoittaa yritysvastuuta ja vahvistaa liiketoimintaa.
Yrityksen käyttöönottaman ilmoituskanavan avulla voidaan puuttua hyvissä ajoin mahdollisiin väärinkäytöksiin. Se on siis samalla osa yrityksen eettistä liiketoimintaa.
Vastuullisesti toimiva yritys voi saada merkittävää etumatkaa suhteessa kilpailijoihinsa ja pääsee puuttumaan epäkohtiin ajoissa. Väärinkäytökset voivat aiheuttaa paitsi mainehaittoja myös merkittävää taloudellista tappiota. Kun tietoa saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, yritykset voivat muuttaa toimintaansa ajoissa.
Myös jokaisen yritysjohtajan pitää tietää heti ensimmäisten joukossa, mikäli organisaatiossa toimitaan vastoin yhteisiä pelisääntöjä. Siksi jokaisen vastuullisen yrityksen tulisi kerätä tietoa toiminnastaan mahdollisimman laajasti.
Direktiivi hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Ilmoittaja ja tämän lähipiiri saavat suojaa vastatoimia, kuten irtisanomista vastaan. Mahdollisuus anonyymiin ilmoittamiseen alentaa vastatoimien riskiä edelleen ja alentaa ilmoituskynnystä.
Yritysten ja organisaatioiden kannattaa valmistautua direktiiviin tunnistamalla oman toimintansa kannalta keskeisimmät kehityskohteet.
Ilmoituskanavan käyttöönoton yhteydessä yrityksen on pohdittava tarkoin, miten ilmoituksia käytännössä käsitellään ja varmistettava käsittelijöiden riittävä osaaminen. Tähän työhön on hyvä ryhtyä hyvissä ajoin ennen lainsäädännön voimaantuloa vuoden 2021 lopulla.
Ville Kajala
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija ja oikeusministeriön asettaman direktiivin täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän jäsen
Stina Wikberg
Keskuskauppakamarin johtaja