Henkilöstöjohtamisen ongelmat lakaistaan maton alle
Pöytyän henkilöstöjohtamisen ongelmat ovat puhuttaneet jo jonkin aikaa. On hyvä, että asiasta uutisoidaan ja se saa isoa palstatilaa. Näin siksi, että Pöytyä ei ole toki ainut ”yritys”, jonka henkilöstöjohtamisessa on ongelmia.
Monesti johtamisen osaamattomuus osataan lakaista taitavasti maton alle. Isot johtamisyksiköt luottavat siihen, että työntekijöiden huonovointisuus ei tule julkisuuteen.
Henkilöstöhallinto osaa huolehtia, että löytyy taustatukijoita, jotka hyväksyvät heidän toimintansa.
Johtamisen ongelmia löytyy niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla mukaan lukien seurakuntien isot johtamisyksiköt varsinkin isoissa seurakuntayhtymissä.
Jos näitä asioita uskallettaisiin tuoda enemmän julkisuuteen, asiat voisivat korjaantua. Nyt tietynlainen henkilöstöjohtamiskulttuuri siirtyy perintönä seuraajalle, kun epäasialliseenkaan johtamismalliin ei uskalleta puuttua.
Se on kuin koulumaailmassa aikoinaan; kaikki tietävät keitä kiusataan, mutta kukaan ei uskalla puuttua, kun pelkää oman itsensä puolesta. Turvallisempaa itsensä kannalta on kääntää pää pois.
Yksittäisten työntekijöiden on hyvin vaikea vaikuttaa toimintamalliin saamatta osakseen epäasiallista käytöstä. Työntekijöitä irtisanoutuu ja sairauspoissaolot kasvavat. Nämäkin faktat osataan hyvin naamioida, ettei totuus paljastu.
Työterveys on monesti tietoinen henkilöstön huonovointisuudesta, mutta heidänkin mahdollisuutensa puuttua asioihin on rajallinen. Työterveyden yli voidaan kävellä palkkaamalla kallis urakonsultti tekemään tutkimusta.
Konsultilla ei ole välttämättä minkäänlaista pitkäaikaista kosketuspintaa työntekijöiden hyvinvointiin ja jopa käsitys työntekijöiden tekemästä työstä saattaa olla puutteellinen.
Entä sitten itse tutkimus? Työntekijät vastaavat sähköisesti konsultin tekemään työhyvinvointikyselyyn rasti ruutuun -menetelmällä. Vastausten perusteella lasketaan keskiarvo ja tehdään yhteenveto.
Entä lopputulos? Korreloivatko tulokset työterveyden näkemystä henkilöstön hyvinvoinnista? Se jää vain arvaukseksi.
Salailusta päivänvaloon