Nuorten kokemukset yksinäisyydestä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) sekä useiden eri tutkimusten mukaan viime vuosina lisääntyneet.

Turun nuoret -verkoston ”Ei yhtään yksinäistä” -työpajaan haastatellut nuoret sekä osallistuneet ammattilaiset kokevat yksinäisyydestä puhumisen tärkeäksi. Vaikka asia on tärkeä vuoden jokaisena päivänä, on Lapsen oikeuksien viikko tähän erityisen osuva aika.

Toistuvakaan yksin oleminen ei itsessään ole huolestuttavaa, ellei se tunnu epämiellyttävältä ja ahdistavalta. Omissa oloissaan viihtyminen ei liity kokemukseen yksinäisyydestä samalla tavalla kuin esimerkiksi sulkeminen porukan ulkopuolelle. Yksinäisyys on aina omaa pahan olon tunnetta siitä, että jotakin puuttuu.

Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalinen yksinäisyys liittyy verkostojen puutteen kokemukseen ja emotionaalinen yksinäisyys läheisten ihmissuhteiden puutteen kokemukseen.

Yksinäisyyden muodot nousevat selvästi esille myös nuorten kokemuksissa. He kuvaavat yksinäisyyttä konkreettisesta yksinolemisesta johtuvana olotilana, jota esimerkiksi muiden nuorten yhteiset somepäivitykset korostavat. Toisaalta he tunnistavat yksinäisyyttä myös perheen ja kavereiden kanssa silloin, kun he kokevat jäävänsä ulkopuolisiksi tai vaille ymmärtämystä.

Ratkaisuksi yksinäisyyteen ei riitä pelkkä sosiaalisten tilanteiden mahdollistaminen, vaan lisäksi tarvitaan aitoa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä työ ei toteudu järjestelmissä, vaan ihmisten välisissä kohtaamisissa.

Yksinäisyys voi olla tiettyihin tilanteisiin, aikaan, paikkaan tai verkostoihin liittyvää. Nuori voi kokea olevansa läheinen perheen kanssa, mutta samanaikaisesti vailla hyviä ystäviä. Vastaavasti yksinäisyys voi näyttäytyä siten, että nuorella on ystäviä, mutta hän on yksinäinen perheen sisäisissä suhteissa. Heikoimmassa asemassa ovat ne nuoret, jotka kokevat erillisyyttä sekä suhteessa ikätovereihin että omaan perheeseensä.

Nuorten omissa kokemuksissa korostuvat näiden lisäksi tilanteet, joissa he ovat yksinäisiä myös suhteessa auttaviin tahoihin. Esimerkiksi muutto uudelle opiskelupaikkakunnalle voi altistaa kokonaisvaltaiselle ja voimakkaallekin yksinäisyyden kokemukselle. Nuorten kanssa työskentelevien havainnoissa matalakin avun hakemisen kynnys voi olla ylitsepääsemättömän korkea.

Yksinäisyys lisää sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta, ja vastaavasti ahdistus saa jättäytymään entistä helpommin sosiaalisten tilanteiden ulkopuolelle. Mitä pidempään yksinäisyys jatkuu, sitä voimakkaammin se muuttaa yksinäisen ajatuksia sekä itsestään että muista ihmisistä vääristäen tulkintoja negatiivisiksi. Yksinäisyyteen tulisikin kyetä löytämään ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Nuorilla on hyviä kokemuksia avun saamisesta ammattilaisilta järjestöissä ja kunnissa sekä vertaisryhmissä ja harrastuksissa. Nykyistä vahvempaa tukea yksinäisyyteen he toivoisivat kouluilta ja oppilaitoksilta, tukihenkilöiden paremmasta saatavuudesta sekä toimivammasta keskusteluavusta esimerkiksi mielenterveyspalveluissa.

Ammattilaiset havaitsevat yksinäisyyden koskettavan nuorten lisäksi koko yhteiskuntaa. Nuoret näkevät tarpeellisiksi erilaisten vaihtoehtojen tarjoamisen ryhmätoimintaan ja harrastuksiin sekä etänä ja kasvokkain toteutettaviin tapaamisiin. Myös yksinäisyyttä työssään kohtaavat tunnistavat erilaisten vaihtoehtojen ja yksilöllisten ratkaisujen tarpeellisuuden: ryhmätoimintoja ja tilaisuuksia tulisi saada yksilötapaamisten rinnalle sekä keskuksiin, lähiöihin että haja-asutusalueille.

Turun nuoret -verkosto jatkaa keinojen etsimistä yksinäisyyden vähentämiseksi työpajassa 27.11. osana Tykkää turkulaisesta -kampanjaa. Verkosto kokoaa yhteen toistasataa kaupungin ja kolmannen sektorin työntekijää, joita yhdistää nuorten ohjaus ja halu vaikuttaa nuorten hyvinvointiin.

Yksinäisyyden voittamiseksi tarvitaan eri tahojen välistä aktiivista yhteistyötä!

Tiina Lamminen

Varsinais-Suomen
Lastensuojelujärjestöt ry, VTL

Niina Junttila

professori, opetusneuvos

Turun nuoret -verkoston
työryhmä