Samaan aikaan kun maailma opettelee elämään pandemian muuttamassa todellisuudessa ilmastonmuutos etenee kiihtyen. Ilmastoon ja säähän liittyvien katastrofien määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista katastrofeista on kasvanut koko 2000-luvun.
Ilmastosidonnaiset katastrofit ovat viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vaatineet yli 410 000 ihmisen hengen ja vaikuttaneet joka viidennen henkilön elämään maapallolla.
Ilmaston muuttuminen lisää pandemiariskejä. Vaikka korona on hallinnut uutisointia, kokonaiskuvaa ei saa unohtaa. Punaisen Ristin tällä viikolla julkaisema Maailman katastrofiraportti muistuttaa, että ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja kiihtyvä humanitaarinen kriisi.
Ilmastonmuutoksen seurausten takia humanitaarisen avun tarve maailmassa kasvaa tilanteessa, jossa apua ei nykyisinkään riitä kaikille sitä tarvitseville. Tulevaisuudessa epäsuhta tarpeiden ja voimavarojen välillä pahenee.
Mitä tulisi tehdä? Punaisen Ristin raportti tuo esille kolme asiaa. Ensimmäinen on rahoitus. Ilmastonmuutokseen sopeutumista on tuettava voimakkaammin ja maiden tulee täyttää ilmastorahoitussitoumuksensa.
Ilmastoon ja säähän liittyvien katastrofien määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista katastrofeista on kasvanut koko 2000-luvun.
Sopeutumisrahoitusta on ohjattava oikeudenmukaisesti maille, jotka kärsivät eniten ilmaston muuttumisesta. Rahoituksen on oltava oikea-aikaista.
Riskialttiita yhteisöjä on avustettava ennakoivasti, koska se on tehokkainta. Rahoituksen ohjaamisessa on hyödynnettävä ennusteita, ja ohjattava toimia – esimerkiksi valmiussuunnittelua, varoitusjärjestelmiä tai katastrofeja kestävää infrastruktuuria – sinne, missä riski on suurin.
Tällä hetkellä monet hauraat valtiot jäävät sopeutumisrahoituksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Afganistan kärsii kroonisesta köyhyydestä, olemattomista peruspalveluista ja ilmastonmuutoksen vahvistamasta kuivuuden ja tulvien kierteestä.
Sopeutumisrahoitus ei riittävässä määrin tavoita näitä kaikkein haavoittuvimpia. Kansainvälinen sopeutumisrahoitus on ylipäätään harvoin ruohonjuuritason ja muiden paikallistoimijoiden saavutettavissa.
Toiseksi raportti korostaa erilaisia toimijoita yhdistävän, uudenlaisen yhteistyön tärkeyttä. Sää- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittäminen, joka johtaa ennakoivaan toimintaan, on esimerkki sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavista sopeutustoimista.
Suomen Punainen Risti ja Ilmatieteen laitos tekevät jo yhteistyötä ennakkovaroitusjärjestelmien ja ennustetoiminnan yhdistämiseksi kehittyvissä maissa.
Kolmantena raportti painottaa kaikkien toimijoiden omaa vastuuta. Punainen Risti on maailman suurimpana humanitaarisena toimijana vahvasti mukana vastaamassa muuttuvan ilmaston vaikutuksiin ja pyrkii omalta osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta.
Arvioimme ja vähennämme avustustoimintamme ympäristökuormitusta ja lisäämme avun paikallisuutta ja vasteen tehokkuutta. Asetamme tavoitteet omille päästövähennyksillemme ja laadimme suunnitelman niiden saavuttamiseksi.
Suomen Punainen Risti tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmiuden ja katastrofiriskien hallinnan asiantuntijat
Ilona Hatakka ja Toni Jokinen
