Lukijoilta

Tunnin juna olisi todennäköisesti ikuisesti tappiollinen yhteiskuntataloudellisesti ja ilmastovaikutuksiltaan

Ovatko esitetyt Tunnin junan positiiviset vaikutukset paikalliseen kehitykseen ja ilmastonmuutokseen perusteltuja? Väyläviraston (50/2020) raportin mukaan tunnin juna ei ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa ja hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat myönteisiä, mutta hyvin pieniä.

Ruotsin Trafikverket on tehnyt laajan ilmastovaikutusanalyysin vastaavalle ratatyypille välille Göteborg-Järna ja Jönköping-Lund. Yhteydet ovat merkittävimmät rahdin kuljetusyhteydet Ruotsin suurimmille asutuskeskuksille. Vuotuisista hiilidioksidipäästösäästöistä 74 prosentin on laskettu tulevan rahtiliikenteestä, Tku-Hki-välillä ei ole vastaavaa roolia.

Trafikverketin laskelmissa radanrakentamisesta johtuvien päästöjen on laskettu kompensoituvan 35–50 vuoden päästä rakentamisen aloituksesta. Poistamalla pelkästään rahtiliikenteen osuus ko. laskelmasta ajanhetki, jolloin junan pienemmät hiilidioksidipäästöt ovat kompensoineet radan rakentamisesta johtuvat päästöt, siirtyy hamaan tulevaisuuteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Juuri nyt Suomen hallitus suunnittelee toimenpiteitä päästöjen puolittamiseksi 10 vuodessa ja päästöneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.

Tunnin juna -hankkeen laskettuihin 3,4 miljardin euron kustannuksiin on saatavissa 10 prosenttia EU:n rahoitustukea ja siten omista veroistamme maksamme vähintään 3 miljardia, eli jokainen Suomen työssä käyvä veronmaksaja maksaisi noin 1000 euroa. Lisäksi maksettaviksemme tulevat radanrakentamisen päästöjen kompensointikustannukset, nopean radan suuremmat ylläpitokustannukset, korot jne.

Historian perusteella todelliset kustannukset tulevat olemaan huomattavasti suuremmat.

Ennen koronaa Väylävirasto on ennustanut matkustajamääriksi 1,5 miljoonaa/vuosi. Veronmaksajat kustantaisivat siis koko seuraavan 50 vuoden (Väyläviraston nk. pitoaika) aikana Tunnin junan matkustajien matkoista 40 e/matka eli siis 80 e/edestakainen matka.

Olisi edullisempaa antaa ilmaiset matkat kaikille parannetulla nykyradalla. Tai vaikkapa 10 euron bussiliput, jolloin säästyisi 30 e/matka eli yli 2 miljardia. Oletan, että ko. matkustajamäärällä bussiyhtiöt pystyisivät hankkimaan vaikkapa sähkö- ja/tai vetykäyttöisiä itseohjautuvia business-busseja 5G-yhteyksillä kilpailukykyisin päästöin.

Hanke tulee olemaan siis mitä todennäköisimmin ikuisesti tappiollinen sekä yhteiskuntataloudellisesti että ilmastovaikutuksiltaan. Parempia sijoituskohteita esimerkiksi auttamaan Suomea saavuttamaan hiilineutraalius löytyy.

Etätyön merkittävä lisääntyminen tulee vähentämään työmatkustamista tulevaisuudessakin ja juniin ja busseihin voidaan tehdä matkatoimistoja 5G-yhteyksillä, jolloin matka-ajan merkitys vähenee. Tiedossani on jo nyt pääkaupunkiseudulla yrityksiä, jotka ovat huomanneet etätöiden mahdollistavan erinomaisten osaajien palkkaamisen edullisesti maanlaajuisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olemme valinneet jatkuvaan talouskasvuun perustuvan elämäntavan. Se vaatii kaiken toiminnan jatkuvaa nopeuttamista ja tehostamista väistämättömänä seurauksenaan luonnonvarojen kuluttaminen kiihtyvällä tahdilla. Tällä hetkellä kulutamme jo noin puolessa vuodessa sen, minkä maapallo pystyy tuottamaan vuodessa. Edessämme on siis myös luonnonvarakonkurssi ja sitäkin Tunnin juna on tukemassa.

Erkka Sointula

Salo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
AKurkinen
onko vaiko ei
Eikö sähköllä kulkeva juna nyt olekaan ilmastoystävällinen ! Kaikki muut kulkuneuvot kyllä ovat, mitkä sähköllä kulkevat ! Tämän konklaavin kannattavuusarvio lienee täysin hatusta vedettyä ! Kunhan nyt ensin kilpailutetaan kyseinen reitti !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ESA&YVA
Vast: onko vaiko ei
Kaukoliikenteen junamatkoja tehtiin vuonna 2018 koko maassa 13 miljoonaa. Autolla tehtiin samana vuonna 3.3 miljardia matkaa. Vaikka siirtymää autosta "Tunnin junaan" tulisikin, jää ympäristövaikutus vähäisen määrän vuoksi olemattomaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.