Lukijoilta

Kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutus on käynnistettävä uudelleen

Korona on tuonut esiin diagnostisten terveyspalvelujen asiantuntijuuden merkityksen. Laboratorion, kuvantamisen ja hoitotahon saumaton yhteistyö on terveydenhuoltomme toiminnan kivijalka.

Terveydenhuollossa laboratorio- ja kuvantamispalveluilla on keskeinen asema potilashoidon toteutumisessa. Laadukkaiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Viime vuosina bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien työn vaatimukset ovat kasvaneet ja tiedekorkeakoulutuksen saaneen henkilöstön tarve on lisääntynyt merkittävästi.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole yliopistotasoista kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusta. Tämän myötä on olemassa riski, että diagnostisten terveyspalvelujen vaatimaa asiantuntijuutta ja osaamista ei ole tulevaisuudessa työmarkkinoilla riittävästi saatavilla.

Oman tieteenalan jatko-opinnot tiedekorkeakoulussa ovat välttämättömiä bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille oman työn ja ammatin kehittämiseksi sekä työelämän tarpeisiin vastaamiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä veto- ja pitovoimatekijoitä terveydenhuoltoalalla. Jotta voimme varmistaa alan houkuttelevuuden ja työn mielekkyyden myös tulevaisuudessa, on bioanalyytikoilla ja röntgenhoitajilla oltava yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa suhteessa muihin terveydenhuollon ammattilaisiin.

Tiedekorkeakoulutuksen saaneen henkilöstön tarve on lisääntynyt merkittävästi.

Työvoiman tarpeen ollessa suurin pääkaupunkiseudulla olisi koulutus loogisinta järjestää Helsingin yliopistossa.

Ehdotamme, että Helsingin yliopistossa käynnistetään terveystieteiden maisterin koulutus, johon sisällytetään diagnostiikan ja terveystutkimuksen maisteriohjelma. Maisteriohjelma yhdistäisi kaksi eri tieteenalaa ja sen tavoitteena olisi kouluttaa kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen asiantuntijoita terveydenhuollon suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin. Nopeasti kehittyvät laboratorion ja kuvantamisen alat tarvitsevat tutkimusta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistäminen tukisi tätä.

Tulevina vuosina diagnostisten palvelujen rooli terveydenhuollossa tulee enenevissä määrin kasvamaan ja asiantuntijuuden varmistamiseksi koulutukseen pitää panostaa. Laadukas johtaminen, asiantuntijuus ja tutkimus ovat edellytyksiä diagnostisten terveyspalvelujen kehittymiselle.

Sina Nordman, puheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry; Ekaterina Saukko, puheenjohtaja, Radiografian tutkimusseura ry; Päivi Wood, toiminnanjohtaja, Röntgenhoitajaliitto; Tuula Salmivaara, varapuheenjohtaja, Bioanalyytikkoliitto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.