Kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutus on käynnistettävä uudelleen
Korona on tuonut esiin diagnostisten terveyspalvelujen asiantuntijuuden merkityksen. Laboratorion, kuvantamisen ja hoitotahon saumaton yhteistyö on terveydenhuoltomme toiminnan kivijalka.
Terveydenhuollossa laboratorio- ja kuvantamispalveluilla on keskeinen asema potilashoidon toteutumisessa. Laadukkaiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Viime vuosina bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien työn vaatimukset ovat kasvaneet ja tiedekorkeakoulutuksen saaneen henkilöstön tarve on lisääntynyt merkittävästi.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole yliopistotasoista kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusta. Tämän myötä on olemassa riski, että diagnostisten terveyspalvelujen vaatimaa asiantuntijuutta ja osaamista ei ole tulevaisuudessa työmarkkinoilla riittävästi saatavilla.
Oman tieteenalan jatko-opinnot tiedekorkeakoulussa ovat välttämättömiä bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille oman työn ja ammatin kehittämiseksi sekä työelämän tarpeisiin vastaamiseksi.
Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä veto- ja pitovoimatekijoitä terveydenhuoltoalalla. Jotta voimme varmistaa alan houkuttelevuuden ja työn mielekkyyden myös tulevaisuudessa, on bioanalyytikoilla ja röntgenhoitajilla oltava yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa suhteessa muihin terveydenhuollon ammattilaisiin.
Tiedekorkeakoulutuksen saaneen henkilöstön tarve on lisääntynyt merkittävästi.
Työvoiman tarpeen ollessa suurin pääkaupunkiseudulla olisi koulutus loogisinta järjestää Helsingin yliopistossa.
Ehdotamme, että Helsingin yliopistossa käynnistetään terveystieteiden maisterin koulutus, johon sisällytetään diagnostiikan ja terveystutkimuksen maisteriohjelma. Maisteriohjelma yhdistäisi kaksi eri tieteenalaa ja sen tavoitteena olisi kouluttaa kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen asiantuntijoita terveydenhuollon suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin. Nopeasti kehittyvät laboratorion ja kuvantamisen alat tarvitsevat tutkimusta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistäminen tukisi tätä.
Tulevina vuosina diagnostisten palvelujen rooli terveydenhuollossa tulee enenevissä määrin kasvamaan ja asiantuntijuuden varmistamiseksi koulutukseen pitää panostaa. Laadukas johtaminen, asiantuntijuus ja tutkimus ovat edellytyksiä diagnostisten terveyspalvelujen kehittymiselle.
Sina Nordman, puheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry; Ekaterina Saukko, puheenjohtaja, Radiografian tutkimusseura ry; Päivi Wood, toiminnanjohtaja, Röntgenhoitajaliitto; Tuula Salmivaara, varapuheenjohtaja, Bioanalyytikkoliitto
