Lukijoilta

Oppivelvollisuuden pidentäminen on kannatettava vaihtoehto

Mielipidekirjoituksessa (TS 15.11.) otettiin kantaa oppivelvollisuuden pidentämiseen. Hallituksen tavoitteenahan on nostaa koulutus- ja osaamistasoa pidentämällä oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Samalla on tarkoituksena kaventaa oppimiseroja kaikilla koulutusasteilla.

Oppivelvollisuusiän nostamisen sijasta on ehdotettu resurssien kohdentamista muun muassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Oppivelvollisuuskeskustelussa on syntynyt harmillinen vastakkainasettelu, sillä yhteisenä tavoitteena on varmasti kaikilla nuoren paras ja tukea häntä elämässä ja oppimispolulla.

Totta on, että monella syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella on ongelmia jo varhaislapsuudessa. Mutta myös nuoren elämässä tapahtuu elämää keikauttavia muutoksia, hyvästä lapsuudesta huolimatta. Ongelmat eivät aina ala varhaislapsuudessa, vaan herkässä murrosiässä vanhempien jäädessä työttömäksi, sairastuessa, erotessa tai kun tapahtuu kaveri- tai perhesuhteissa muutoksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nuoret reagoivat elämän murheisiin kuten me aikuisetkin. Tällöin tarvitaan tukevampaa otetta myös koulunkäynnin suhteen ja toimia, jotka estävät nuoria tekemästä hätiköityjä ratkaisuja opiskelun suhteen.

Kirjoittajan kanssa olen siitä samaa mieltä, että peruskoulua pitää kehittää samoin kuin ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin oppijoiden tarpeita. Paitsi ohjauksen lisäämistä tarvitaan toiselle asteelle huomattavasti enemmän ohjausta ja tukea ja laaja-alaisia erityisopettajia antamaan erityistä tukea.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tule onnistumaan ilman riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja. Siltikin se on kannatettava vaihtoehto. Jos sen avulla saadaan yksikin syrjäytyminen estettyä, on säästytty monelta muulta murheelta.

Maijumarjut Polviander

alueasiamies

OAJ Varsinais-Suomi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.