Lukijoilta

Oppivelvollisuuden jatkaminen ei pureudu hankalan ongelman juurisyihin

Suomen hallitus uskoo, että pidentämällä oppivelvollisuuden kestoa vähennettäisiin koulupudokkaiden määrää.

Karu todellisuus vain on, että riskitekijät oppilaan heikkoon koulumenestykseen ilmenevät jo varhain opintopolun alkumetreillä. Näin ollen sen sijaan, että jatketaan oppivelvollisuuden kestoa, resurssit pitäisi kohdistaa ensisijaisesti lasten turvalliseen elinympäristöön, kuten vaikeuksissa olevien perheiden tukemiseen, varhaiskasvatukseen ja matalan kynnyksen oppilashuoltoryhmän palvelujen saatavuuteen asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Olen samaa mieltä hallituksen näkemyksen kanssa siitä, että pelkkä peruskoulutodistus ei avaa ovea kuin harvoihin ja usein heikosti palkattuihin työtehtäviin. Pitkään jatkunut trendi kertoo nimenomaan siitä, että työelämän vaatimukset vain kovenevat entisestään koulutuksen suhteen, toisin sanoen jokaisen peruskoulunsa päättäneen on tullakseen toimeen tässä yhteiskunnassa hankittava itselleen vähintään ammatillinen tai muu tutkinto.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Poikkeus vahvistaa säännön, sanotaan: suotuisten tähtien alla syntynyt voi pärjätä ilman koulutustakin, mutta todennäköisesti se onni kohtaa vain harvoja.

Jotta hallituksen ideoima yhtälö toimisi, oppivelvollisuuden jatkamisen vuodella pitäisi kuin jonkinlaisen taikasauvan iskusta tarjota mahdollisuus ja varsinkin motivaatio jatko-opintoihin, erityisesti niille useille tuhansille nuorille koulupudokkaille, jotka jo vuosia sitten ovat menettäneet uskonsa nykyistä peruskoulujärjestelmäämme kohtaan.

Valitettavasti tätä yhtälöä en saa mitenkään toimimaan. Tosin esitetty hallituksen korjausliike on helppo toteuttaa (kun rahaakin tuntuu riittävän), mutta valitettavasti siinä vältetään pureutuminen hankalan ongelman varsinaisiin juurisyihin.

Valtaosa peruskoululaisista selviää urakastaan ongelmitta, mutta useilla tuhansilla on vaikeuksia, eikä heidän asemaansa helpoteta jatkamalla jo vuosien piinaksi muodostunutta ”pakkokoulua” lisävuodella.

Näyttää siltä, että peruskoulu nykymuodossaan on ja on ollut jo pitkään mittavan rakenteellisen uudistuksen tarpeessa: maailma ei ole enää sellainen, kuin se oli viisikymmentä vuotta sitten. Erilaisten oppilaiden tarpeisiin on tulevaisuudessa kyettävä vastaamaan entistä paremmin heidän kasvuympäristönsä, yksilölliset kykynsä ja taitonsa huomioon ottavalla tavalla. Toiset esimerkiksi ovat lukijoita, toiset tekijöitä ja suuri osa kaikkea siltä väliltä. Kaikki oppilaat eivät sovi eivätkä suostu enää asettumaan samaan muottiin. Monta ongelmaa saatettaisiin välttää, jos myös heidän ääntään kuunneltaisiin entistä herkemmällä korvalla.

Oppilaan tulisi mieltää koulu sen alusta saakka omakseen, häntä varten olevaksi mahdollisuudeksi, jota kaikilla maailman lapsilla ei suinkaan ole.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jo pelkkä peruskoulujärjestelmä on siinä määrin iso laiva, että se kääntyy hitaasti. Tehtävä onkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta sanotaan myös: jos on tahtotila, keksitään keinot, jos ei, keksitään selitykset. Samoin kuin pienistä puroista syntyy iso virta, voidaan isokin kakku syödä vain pieninä palasina!

Hannu Kreivilä

KM

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.