Lukijoilta

Vakuutuslääkärijärjestelmän uudistus on riittämätön

Eero Saarikoski
Kirjoittajan mielestä vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ehdotetut lakimuutokset eivät riitä korjaamaan järjestelmää leimaavaa luottamuspulaa.
Kirjoittajan mielestä vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ehdotetut lakimuutokset eivät riitä korjaamaan järjestelmää leimaavaa luottamuspulaa.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaaminen on osa hallitusohjelmaa. Tavoitteena on nopeuttaa vakuutuspäätösten käsittelyä ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt korjaaviksi toimenpiteiksi vakuutuslääkäreiden lausuntojen selkeyden ja läpinäkyvyyden kehittämistä ja annettujen päätösten huolellista perustelua.

Ehdotetut lakimuutokset ovat tärkeitä, mutta riittämättömiä vakuutuslääkärijärjestelmää leimaavan luottamuspulan korjaamiseksi.

Vakuutusyhtiönvastuulla olevan kuntoutuksen ongelmia ei ole huomioitu. Näitä syntyy, kun vakuutuslääkärit eivät löydä vammojen ja toimintarajoitteiden sekä tapaturman välillä olevaa syy-yhteys-suhdetta. Vakuutuslääkärien arvio perustuu henkilön potilastietoihin, joista kuvantamistutkimusten rooli on ylikorostunut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ongelmia syntyy tilanteissa, joissa tapaturmassa vaurioituneella kehon alueella on ollut aiemmin muita vikoja tai vammoja. Vanhojen vammojen voidaan katsoa selittävän tapaturman jälkeisiä toimintarajoitteita, vaikka henkilö on ollut ennen onnettomuutta oireeton ja toimintakykyinen.

Lisäksi syntipukiksi joutuvat usein normaaliin ikääntymiseen kuuluvat kuvantamislöydökset, kuten välilevyjen rappeutuminen, jännealueiden kalkkeutuminen tai nivelrustojen kuluminen, vaikka useissa tutkimuksissa on todettu näitä löytyvän runsaasti myös oireettomilta henkilöiltä.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemusta vahvistaa toimintakyvyn rajoitteiden vähättely.

Ilman ”objektiivisesti” osoitettavaa syy-yhteyttä vakuutusyhtiö väistää kuntoutusvastuunsa, vaikka diagnostiikka on muutakin kuin kuvien katselua.

Esimerkiksi aivovammoja ei pystytä aina osoittamaan edes magneettikuvilla, koska hermoverkoston vaurioita ei saada todennettua. Todistustaakka tapaturman ja toimintarajoitteiden syy-yhteyden osoittamisesta jää kansalaiselle, jolla ei aivovamman aiheuttaman uupumuksen ja ajatustoiminnan häiriöiden vuoksi ole tähän mahdollisuuksia.

Prosessin itsessään on sairastuttava, eikä se tue toiminta- ja työkykyiseksi palautumista. Kuntoutus jää usein kokonaan toteutumatta, vaikka epäselvissä vastuutilanteissa kunnan tulisi huolehtia kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota oikeudenmukaisuuteen ja lääketieteellisten syy-yhteyksien asianmukaisuuteen.

Vakuutuslääkärin lausunnosta ei tulisi syntyä kuvaa, joka vähättelee kansalaisen kokemusta oireista tai toimintarajoitteista, koska tällä on tutkimusten perusteella negatiivinen vaikutus kuntoutumisprosessiin ja siten toimintakyvyn palautumiseen.

Päätösten ei tulisi myöskään olla ristiriidassa terveydenhuollon hoito- ja diagnoosikäytäntöjen kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vakuutuslaitoksen tulisi epäselvissä tilanteissa pystyä perustellusti osoittamaan, että asiakkaan toimintakyvyn muutos ei johdu tapahtuneesta vahingosta. On kohtuutonta asettaa todistustaakka yksittäiselle tapaturmasta kuntoutuvalle henkilölle.

Juho Korpi

2. puheenjohtaja

Kuntoutusalan Asiantuntijat ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.