Lukijoilta

Hyvinvointi etusijalle koulussa

Jane Iltanen
Kansainvälisten vertailujen perusteella meillä on kouluissa vielä paljon tehtävää hyvinvoinnin parantamiseksi, toteavat kirjoittajat.
Kansainvälisten vertailujen perusteella meillä on kouluissa vielä paljon tehtävää hyvinvoinnin parantamiseksi, toteavat kirjoittajat.

Koronapandemia on iskenyt kovaa kouluihin. Keväällä koulut siirtyivät etäopetukseen, mikä sujui enimmäkseen hyvin. Jakso toi kuitenkin aiempaa selvemmin esiin oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja kasvatti osaamis- ja hyvinvointieroja. Kuormitus lisääntyi niin oppilailla kuin opettajillakin.

Parhaillaan koronaepidemia pahenee, mutta on syytä pyrkiä turvaamaan koulujen mahdollisimman normaali toiminta. Edelleen pitää noudattaa väljyyteen ja hygieniaan liittyviä varotoimia, jotta etäopetukseen jouduttaisiin siirtymään vain vähän.

Lähiopetus ei ole tärkeää vain siksi, että oppilaat ja opiskelijat omaksuisivat opetussuunnitelmien mukaiset tiedot ja taidot. Kysymys on laajemmasta hyvinvoinnista, jota koulu edistää.

Varsinkin nuorten elämänhallinnan kannalta päivittäiset rutiinit ovat tärkeitä. Koulussa tavataan kavereita, kohdataan aikuisia ja opetellaan yhdessäoloa ja vuorovaikutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On huolehdittava myös opettajien hyvinvoinnista. Kuormitusta ja stressiä vähentää se, jos tehtäviä priorisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Opettajien on voitava keskittyä perustehtäväänsä. On hyvä käyttää harkintaa esimerkiksi siinä, mitkä projektit ja kehityshankkeet voi mahdollisesti siirtää myöhempään ajankohtaan. Jaksava opettaja on myös oppilaan etu.

Koronavirus kurittaa kuntienkin taloutta, mutta opettajien lomauttaminen on lyhytnäköistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat riittävästi aikuisia arkeensa. Poikkeusoloissa tarve vielä korostuu, koska turvattomuuden tunne lisääntyy.

Lomautuksista saatavat säästötkin ovat kyseenalaisia, koska vastaavasti tulevaisuudessa tarvitaan kalliita tukitoimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut avustusta koronahaittojen korjaamiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Avustusta voidaan periä takaisin, jos kunta lomauttaa avustuksen kohteena olevien toimintojen henkilöstöä.

Kuluvana syksynä ovat puhuttaneet kouluissa tapahtuva kiusaaminen ja väkivalta. Kyseessä on valtava ongelma, jota ei saa vähätellä ja katsoa läpi sormien.

Emme salli henkistä tai fyysistä väkivaltaa aikuisten työpaikoilla. Miksi katsoisimme sitä läpi sormien kaikkein herkimmässä iässä olevien keskuudessa? Kouluaikainen kiusaaminen jättää usein pysyvät arvet ja johtaa pahimmillaan pitkäaikaisiin mielenterveyden ongelmiin.

Kiusaamista ja väkivaltaa tulee torjua kaiken aikaa kouluarjessa. Koulussa on oltava riittävästi aikuisia, joilla on tarpeeksi aikaa, jotta myös välitunnit ovat kaikille turvallisia.

Koulussa pitää puhua kiusaamisesta ja tunne- ja vuorovaikutustaitoja on syytä opettaa. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi oppitunneilla pitäisi välillä jäädä aikaa keskustelulle siitä, miten voidaan yhdessä luoda myönteistä ja turvallista kouluilmapiiriä. Tässäkin asiassa ongelmien ennaltaehkäisy on avainasemassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiusaaminen on tutkitusti ryhmäilmiö, ja siinä ovat osallisina eri rooleissa monet muutkin kuin kiusaaja ja kiusattu. Siksi ongelman voittaminenkin vaatii taustasyihin paneutumista, laajaa keskustelua ja toimintakulttuurin muutosta koko yhteiskunnassa.

Myös ammattilaisia tarvitaan lisää. Hallitusohjelman mukaisesti koulukuraattoreille ja psykologeille säädetään sitovat mitoitukset. Hallitus on käynnistämässä koulupudokkuutta ehkäisevän ohjelman, ja kouluihin muun muassa palkataan opettajien oheen muuta kasvatuksellista henkilökuntaa.

Suomessa on edelleen yksi maailman parhaista kouluista, josta voimme syystä olla ylpeitä. Kansainvälisten kouluvertailujen perusteella meillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää hyvinvoinnin parantamiseksi.

Siihen ei ole yhtä lääkettä eikä vippaskonsteja, vaan on huolehdittava sekä riittävistä resursseista että sellaisesta jokapäiväisestä koulukulttuurista, jossa jokaisen on turvallista opiskella.

Pelkät opilliset tavoitteet ja niiden vertailu eivät riitä. Jospa vastaisuudessa kiinnittäisimme enemmän huomiota siihen, kuinka hyvinvointiin liittyvät toiveet ja tarpeet toteutuvat?

Li Andersson

opetusministeri (vas)

Arno Kotro

opettaja, opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
DALIT
Oikeilla nimillä
On aikoihin eletty kun ei edes ministeri ei tiedä ettei mitään kiusaamista ole olemassakaan, mikä viisaus siinä lienee että täytyy käyttää kaiken kutistavaa kiertoilmaisua vaikka kaikille tapahtumille on ihan oikeatkin nimet joita jopa poliisikin toivoo käytettävän.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Vast: Oikeilla nimillä
Kyse on kouluväkivallasta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Realisti
Koulukiinteistöt kuntoon
Jospa oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan laitettaisiin ensisijaisesti nyt paukkuja siihen, että saataisiin koulukiinteistöt kuntoon. Nykytilanteessa kouluissamme sairastuvat sekä lapset että henkilökunta. Osa heistä sairastuu noissa jo nyt pysyvästi, osalle sairaudet voivat puhjeta myöhemminkin. Kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä tulee erittäin kalliiksi myös kansantaloudellemme. Se on sitä jo nyt, mutta pidemmällä aikavälillä tulemme kansakuntanakin maksamaan tästä erittäin korkeaa hintaa.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tule poistamaan tietyn osan nuorten syrjäytymistä. Näiden oppilaiden ongelmat ovat suurelta osin tunnistettavissa jo varhaislapsuudessa tai alaluokilla. Syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet tulee kohdentaa syrjäytymisvaarassa oleviin jo tuolloin. Jo nyt on meillä olemassa koulutustakuu, mikä on johtanut siihen, että toisen asteen oppilaitoksiin hakeutuu nuoria, jotka eivät ole läsnä oppitunneilla tai käyttävät niitä muuhun kuin oppimiseen (siis paljon suuremmassa määrin kuin koskaan aiemmin). Oppivelvollisuuden pidentäminen tulee johtamaan toisen asteen tutkintojen arvon alentumiseen entisestään. Monet oppilaista kun eivät kykene selviytymään tutkinnon suorittamisen minimivaatimuksistakaan. Jos heille pitää saada tutkinto, tutkinnon miminivaatimuksista on joustettava alaspäin. Tämä tulee taas näkymään työnantajien halukkuudessa palkata toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Toisen asteen tutkintojen inflaatiosta tulevat kärsimään nekin, jotka sen olisivat nykyistenkin kriteerien mukaan hyväksyttävästi - tai jopa hyvin - suorittaneet. Oppivelvollisuuden pidentäminen - niin hyvä asia kuin se teoriassa muuten onkin - ei tule ratkaisemaan nuorten syrjäytymisongelmaa. Sen ongelman ratkaisemiseksi olisi syytä pohtia muita keinoja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Realisti
Lasten pahoinvointi koulussa
Keväällä lähiopetukseen siirtymistä opetusministerimme perusteli sillä, että osalla oppilaista on niin huonot oltavat kotona, että kaikkien koululaisten on tämän vuoksi tultava kahdeksi viikoksi kouluun opettajiensa arvioitavaksi. Kuitenkin suurimmalla osalla lapsista asiat ovat hyvin kotonakin. Ehkä kannattaisi kantaa enemmän huolta siitä, miten paljon lasten hyvinvointi kärsii koulussa.

Kansainvälisen lasten hyvinvointikyselyn tuloksissa todetaan mm.:
"Suomalaislapsista yli 90 prosenttia koki yleisesti ottaen olonsa hyvin turvalliseksi. Valtaosa heistä, 80 prosenttia, tunsi olonsa hyvin turvalliseksi myös kotona. Sen sijaan koulussa turvallisuuden tunne laski voimakkaasti, 61 prosenttia kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa erittäin turvalliseksi. Tunne kuitenkin laski ikäryhmän myötä: 8-vuotiaista 67 prosenttia tunsi olonsa erittäin turvalliseksi kun 12-vuotiaista näin koki vain 54 prosenttia."

Tutkimukseen osallistui 35 maata, joiden joukossa Suomi sijoittui sijalle 22. Monilla muilla tutkimuksen mittareilla mitattuna suomalaislapset olivat kärkisijoilla.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.