Lukijoilta

Kielivalikoima monipuolistuu – vai monipuolistuuko?

Ekaluokkalaiset aloittavat nykyään ensimmäisen vieraan kielen opiskelun heti koulun alkaessa. Turussa valittaviksi kieliksi tarjotaan kuitenkin edelleen lähinnä englantia. Kielivalikoimaa laajennetaan ainoastaan siltä osin, että ensi syksystä lähtien Luostarivuoren koulussa voidaan opiskella A-kielenä englannin vaihtoehtona ruotsia ja Hannunniitun koulussa espanjaa.

Valikoiman laajentuminen siis koskee lähinnä näiden koulujen oppilaita, vaikka ryhmiin voikin hakeutua myös muiden koulujen alueilta, jos niihin jää tilaa ja mikäli huoltajat ovat itse aktiivisia koulukuljetuksia myöten.

Kielenopetuksen varhentaminen lähti liikkeelle opetusministeriön tilaamasta, professori Riitta Pyykön tekemästä selvityksestä Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista. Siinä esitettiin keskeisinä toimenpide-ehdotuksina kielivarannon vahvistamiseksi kielten opiskelun varhentamista ja opiskelun aloittamista pääsääntöisesti muulla kuin englannin kielellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On outoa, että Turun kokoisessa kaupungissa kielivalikoimaa monipuolistetaan nyt varsin vaatimattomasti. Esimerkiksi Tampereella tarjotaan jokaisessa koulussa englannin lisäksi myös toista vierasta kieltä ja kaupungin tasolla tarjolla on englannin lisäksi kuutta eri kieltä.

Rahasta on kysymys tälläkin kertaa. Kaupunki ei ole osoittanut kielivalikoiman laajentamiseen kohdennettua määrärahaa. Ilmeisesti rehtoreiden pelkona on, että kieliryhmien perustamiseen tarvittava raha on poissa jostain muusta.

On outoa, että Turun kokoisessa kaupungissa kielivalikoimaa monipuolistetaan nyt varsin vaatimattomasti.

Ennen uudistuksen voimaantuloa Opetushallitus tuki kielen varhentamishankkeita useiden miljoonien hankerahoituksella, joka kohdentui muun muassa opettajien pedagogisten taitojen ja materiaalien kehittämiseen. Erillishankkeilla on kuitenkin se huono puoli, että niiden päättyessä päättyy myös rahoitus.

Kielivalikoiman tosiasialliseen laajentamiseen tulee löytää pysyvä rahoitus kaupungin talousarviossa. Myös valtion tulee seurata kielivalikoimien toteutumista ja varmistaa, että kunnilla on todelliset resurssit niiden laajentamiseen.

Hyväksyessään kielivalikoiman muutoksen lokakuun kokouksessaan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaos esitti toivomuksen, että sille tuodaan vielä kuluvalla vaalikaudella selvitys siitä, millä aikataululla ja toimenpiteillä kielivalikoimaa jatkossa kehitetään.

On vähän noloa, että istuvan opetusministerin ja kielivarantoselvityksen tehneen professorin kotikaupungissa selvityksen keskeisintä suositusta ei pystytä noudattamaan. Eikä Tampereelle kai kukaan halua hävitä.

Soili Norro

suomenkielisen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoksen jäsen (kd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Matti Pietilä
Järjestelmässä on valuvika
Kielipaletin laajentaminen on melko yksinkertaista.
Laajentumisen tulee lähteä alhaalta; koulussa penkkiä kuluttavilta.
Kieliä ei voi lisätä ylhäältä annetuilla käskyillä ja ohjeilla tai rajoilla.
Kaikki perustuu oppilaiden omaan tahtoon laajentaa kirjoa.
Mikään laki tai asetus ei poista sitä tosiseikkaa että englantia on osattava jos mielii työmarkkinoilla yhtään pärjätä. Tässä ei ole kyse tykkäämisestä vaan maailmalla vallitsevasta reaaliteetista.
Tuon tosiasian takia se englanti valitaan jotta sen osaamisen taso olisi riittävä jatko-opinnoissa.
Tavallaan oppilas ei itse valitse sitä vaan vallitsevat olosuhteet pakottavat ottamaan tuon kielen haltuun. Suomessa toisenkin kielen valinnan tekee joku muu kuin oppilas. Pakkoruotsi alkaa viimeistään kuudennella. Siinä ne kielet sitten ovatkin joihin oppilaiden enemmistön kapasiteetti ja vuorokauden tunnit riittävät. Turha itkeä kielien valintojen yksipuolisuutta jos valinnat on tosiasiallisesti tehty muualla kuin oppilaan keittiön pöydän ääressä.
Vapaa kielivalinta toisi heti uusia oppilaita ranskan, saksan, italian, venäjän, kiinan,...jne jne tunneille.
Ruotsissa tämä toteutettiin osittain Suomea paremmin jo vuosia sitten. Ruotsin malli kävisi meillekin jos englanti säilytettäisiin valinnaisena kuten nytkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.