Lukijoilta

Mihin perustuu parhaimman ja vaikuttavimman hoidon valinta?

Verisairauden geeniterapian hinta 1,6 miljoonaa euroa, nopeasti nousevat syövänhoitokustannukset, kasvava vanhusväestö ja pienevä työikäisten osuus pakottavat meidät viimeistään ajattelemaan terveydenhuollon kustannuksia ja tehdäänkö rahoilla oikeita asioita.

20.10. vietetään kansainvälistä näyttöön perustuvan terveydenhuollon päivää (https://worldebhcday.org/). Terveydenhuoltoa kehitetään näyttöön eli tutkimustyön tuloksiin perustuen. Tämä on tullut erityisen tärkeänä tietoisuuteemme, kun mietimme, milloin kovasti odotettu koronarokote on todistetusti riittävän tehokas ja turvallinen.

Sama kysymys on kaiken muunkin tekemisen peruste myös silloin, kun mietimme, kannattaako vanhoja hoitomuotoja pitää yllä vai otetaanko käyttöön uusi, yleensä kalliimpi, mutta ehkä tehokkaampi tai paremmin siedetty hoito.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yliopistosairaalat ovat alueensa vetureja tutkimusnäyttöön perustuvassa kehittämisessä. Yliopistosairaaloilla on vastuu tukea tutkimusta ja valvoa, että uudet hoidot on tarkkaan tutkittu ja niiden turvallisuudesta ja tehosta on vankka näyttö. Sairaaloiden kaikilla työntekijöillä on vastuu tukea, auttaa tai tehdä tutkimusta, jotta tämä kaivattu näyttö saadaan.

Samanlaista tutkimuksen kautta kehittyvää osaamista tulisi kiireesti vahvistaa myös perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityöhön.

Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan suomalaista tutkimusta, koska muualta lainattu on harvoin suoraan sovellettavissa.

Vaikuttavuudella tarkoitetaan nimenomaan arkipäivän hoitoa, joka on paljon muutakin kuin oikea tabletti tai toimenpide. Koko hoitoketjun on toimittava optimaalisesti: potilas ohjataan oikeaan hoitopaikkaan, henkilökuntaa on riittävästi ja heidän koulutuksensa ja perehdytyksensä on ajan tasalla, diagnoosi tehdään viiveittä, potilaan seuranta hoidon aikana ja sen jälkeen vastaa potilaan tarpeita ja vaaratilanteet tunnistetaan ajoissa.

Kaikki tämä tulee myös tehdä niukkoja resursseja viisaasti käyttäen.

Pitkään odotetun sote-uudistuksen odotetaan vihdoinkin mahdollistavan, että pääsemme kehittämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä näyttöön perustuvaa toimintaa niin, että potilaat joka puolella Suomea saavat tarvitsemaansa hyvää ja tasalaatuista hoitoa oikeassa paikassa ja oikea-aikaisesti.

Maakuntien tutkimuksen, kehittämisen, tulevien terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten koulutuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksenä on mahdollistava lainsäädäntö ja sen takaama näiden tärkeiden toimintojen rahoitus ja muun resursoinnin jatkuvuus. Tätä ei sovi sote-uudistuksessa unohtaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajat

Tarja Laitinen, Tampere; Anne Pitkäranta, Helsinki; Päivi Rautava, Turku; Miia Turpeinen, Oulu; Esko Vanninen, Kuopio

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.