Lukijoilta

Osallistaako uusi sote-järjestelmä käytännön tasolla?

Soteuudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on tehdä palveluista ihmisläheisiä. Palvelut tulevat lähemmäs ihmistä vasta kun hän on osallisena niiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaan osallistaminen paitsi tukee asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sitoo myös ammattilaista eettisesti kestävämpiin ratkaisuihin.

Osallistaminen jää useimmiten kirjoitetuksi tavoitteeksi kuin itse toimintavaksi. Jääkö tämä tavoite tälläkin kertaa korupuheeksi?

Soteammattilaisen tulisi olla valmis riisumaan asiantuntijan viittansa ja pohtia, kuka asiakkaan tarpeet määrittelee ja mitkä ovat osallistumisen mahdollisuudet.

Tapio Häytiö tuo "osallisuutta sote-palveluihin palvelumuotoimella" -tutkimuksessaan esille, että osallisuuden esteenä ovat ammattilaisen ymmärtämättömyys siitä, mihin osallistamisella pyritään, menetelmien epämääräisyys ja se, että kehittämistyötä toteutetaan irrallisena perustyöstä.

Onnistuakseen tavoitteessa uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimiehen tukeen. Tarvitaan selkeitä rakenteita ja käytäntöjä, jotta asiakkaan osallisuus palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä olisi arkipäiväistä. Se vaatii konkreettisten menetelmien käyttöönottoa sekä asiakaskentän tuntemista.

Menetelmänä palvelumuotoilu voisi olla yksi ratkaisu osallisuuden konkreettisessa toteuttamisessa korulauseiden sijaan.

Sirkku Opacic

Yamk opiskelija, sote-palveluiden ja liiketoiminnan johtaminen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.