Lukijoilta

Miten vapautta voidaan kultivoida pakon avulla?

Riitta Salmi
Kirjoittaja pitää todennäköisenä, että oppivelvollisuuden pidentämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kirjoittaja pitää todennäköisenä, että oppivelvollisuuden pidentämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Otsikkoteksti tunnetaan Immanuel Kantin esittämänä pedagogisena paradoksina ja aikoinaan myös tämä valistuksen ajan suuri filosofi näytti pohdiskelleen oppivelvollisuuden ideaa ja tarkoitusta.

Kotimaa-lehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa se kertoi yhdeksänvuotisen peruskoulun kustannukseksi noin 80 000 euroa henkilöä kohden. Luku perustui Kuntaliiton laskelmiin, jonka mukaan yhden lapsen yksi kouluvuosi maksaa yhteiskunnalle yhteensä 8 935 euroa.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE puolestaan oli laskenut ammatillisen peruskoulutuksen maksavan vuosittain yhteiskunnalle noin 10 500 euroa. Kun luvut ynnää yhteen, niin 12 vuoden koulutusputki maksaa yhteiskunnalle noin 110 000 euroa koulutettavaa henkilöä kohden.

Voi siis hyvällä syyllä sanoa, että suomalainen koulutusyhteiskunta satsaa ja ”investoi” merkittävällä tavalla koulutukseen Suomessa. Ja lisää rahaa siihen ollaan taas laittamassa – oikein roppakaupalla. Keinot vain näyttävät aika kummallisilta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oppivelvollisuuden pidentäminen kun sopii varsin huonosti yhteen globaalitalouden työelämävaatimusten kanssa. Itse asiassa varsinaista oppivelvollisuusaikaa tulisi lyhentää ja sen rinnalle tulisi ottaa uudenlaisia työelämälähtöisiä koulutusinstrumentteja, joiden avulla yritykset saisivat palkattua nopeammin ja edullisemmin uusia osaajia palvelukseensa.

Muistan kun 2000-luvun taitteen jälkeen käytiin laajaa keskustelua ammatillisen koulutuksen laadusta ja määrästä. Silloin todettiin, että teknisesti suhteellisen vaativien ammattien oppiminen kestää noin 3 vuotta eli vie opiskelijalta noin 450 opintotyöpäivää.

Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi sähköasentajan koulutusta ei oikein kannata siirtää tai muuttaa puhtaasti työelämässä tapahtuvaksi koulutukseksi, vaan fysiikan, matematiikan ja sähkötekniikan perusteorioiden omaksuminen ja käytännön perustaitojen harjoitteleminen on tehokkainta koulun penkillä istuen ja vie parhaassakin tapauksessa noin 150 opintotyöpäivää eli noin yhden lukuvuoden verran.

Vasta tämän päälle on sitten mahdollista rakentaa erilaisia työelämälähtöisiä oppimispolkuja, joiden puitteissa opitaan ns. todelliset ammatilliset metataidot, joita yritykset peräänkuuluttavat.

Ammatillisen peruskoulutuksen toisena haasteena voidaan pitää lepsua yläasteella tapahtuvaa osaamisen arviointia, jonka johdosta ammatilliseen toisen asteen koulutukseen otetaan liiaksi ns. ”armovitosen” saaneita opiskelijoita.

Vielä 2000-luvun alkupuolella ammattikouluissa tehtiin uusille opiskelijoille erilaisia pääsykoetestejä, joissa esimerkiksi arvioitiin näiden matemaattisia taitoja. Testeihin osallistuivat muun muassa catering-alan opiskelijat, kauneudenhoitoalan opiskelijat, artesaaniopiskelijat, media-alan opiskelijat sekä luonnollisesti kaikki tekniikan aloille opiskelijoiksi hyväksytyt yläasteelta päästötodistuksen saaneet pojat ja tytöt. Testien avulla haluttiin selvittää, miten hyvin yläasteen oppimäärä oli näiden henkilöiden hallussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulokset olivat jo silloin paikoitellen kammottavia: opiskelemaan hyväksytyillä ei ollut käytännössä mitään käsitystä esimerkiksi korko- tai prosenttilaskuista, kerto- ja jakolaskuosaaminenkin oli useilla opiskelijoilla aivan luokatonta – potenssilaskuista puhumattakaan. Suurella osalla ei olisi ollut mitään asiaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, mutta yläasteen päästötodistuksen avulla sinne oli sitten haettu ja päästy.

Korjaako oppivelvollisuuden pidentäminen sitten edellä mainittuja perustavanlaatuisia olevia valuvikoja suomalaisessa koulujärjestelmässä? Ei todennäköisesti korjaa – näin voidaan jo suurella varmuudella sanoa. Onkin todennäköistä, että oppivelvollisuuden jatkamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jo kauan on ollut tiedossa, että myös kouluissa toteutuu ns. pareto-sääntö, jonka mukaan 20 prosenttia opiskelijoista vie 80 prosenttia opettajan ajasta. Suurin osa oppijoista oppii asioita melkeinpä itsestään – opetuksesta ja opettajasta huolimatta – mikäli tähän annetaan sopiva tila ja aika. Näin suuri osa opettajien työstä kuluu edellä mainittujen armovitosten saajien preppaamisessa ja muiden osaamisvajeiden korjaamisessa, jotka ovat usein syntyneet oppimispolkujen alussa.

Mitä lisäarvoa oppivelvollisuuden pidentäminen tuo näille 80 prosentin opiskelijoille, joista suuri osa on jo omien sanojensa mukaan kyllästynyt lepsuun opiskelutahtiin ja joutenoloon koulun penkillä?

Jouni Suominen

FT, KT

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Opetuksen kaksi mätäpaisetta
Suomalaisessa opetuksessa on pielessä kaksi asiaa: tasapäistäminen ja vääränlainen vapaus.

Jos kaikki oppilaat laitetaan samalle viivalle ja samaan opetusryhmään, tuloksena on kaaos, josta kärsivät kaikki. Tasapäistämistä ja inkluusiota on kokeiltu jo ihan tarpeeksi. Se ei vaan toimi. Erityisluokat ja tasoryhmät olisivat parempi ratkaisu. Ennen tehtiin asiat paremmin.

Vapaus voi kuulostaa hienolta asialta. Mutta kaikki eivät siihen kuitenkaan kykene. Vapaus vaatii vastuuta ja osaamista ja kaikilla ei sitä vaan ole. Siksi osa oppilaista tarvitsisi hyvinkin tiukkaa ohjausta ja kuria. Vapaa kasvatus voi toimia yksittäistapauksissa, mutta yleisenä periaatteena tuloksena on vain oleskeluyhteiskunnan hyödyttömiä vapaamatkustajia. Ja siihen meillä ei ole enää varaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Kallis ja tehoton
Meillä oli todella tehokas koulujärjestelmä, nimittäin rinnakkaiskoulu. Jos siihen olisi satsattu lisää edes kymmenesosa nykyisen koulun kuluista, olisi saatu sekä tasa-arvoinen, että tehokas koulu. Kaikille vähävaraisille koulumyönteisille olisi silloin löytynyt yhteiskunnalta rahoitus.

Peruskoulun tulo toi melkoisesti lisäkustannuksia. Koulun tehokkuus oli alussa lähes rinnakkaiskoulun tasoinen. Vasemmistolaisen tasa-arvon lisäys vuosien mittaan on vienyt tehokkuuden niin huonoksi, että koulusta on tullut oppilaille pelkkä oleskelulaitos, jossa viihtyvyys laskee opiskelumotivaation kanssa. Opettajien aika kuluu heidän yrittäessään saada hitaimman oppilasjoukon päähän yksinkertaisia asioita, jotka muille oppilaille ovat olleet itsestään selvyyksiä jo aikoja. Tasapäistäminen ei ole mahdollista ylöspäin, sitä vaan ei vasemmistolainen ymmärrä tai halua ymmärtää, kuten ei ymmärrä sitäkään, että tasa-arvo ei ole yhtä kuin tasapäistäminen.

Tämäkin tehokkuus (lue tehottomuus) on näemmä liikaa vasemmistolle, joten koululaitokseen pitää pumpata vielä lisää rahaa pakollisella toisen asteen koulutuksella. Eli annetaan hitaammille oppilaille vielä lisää aikaa tuhota Suomen koululaitosta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.