Lukijoilta

Vajosuon ennallistaminen on tervetullut luontoteko

Ari-Matti Ruuska
1970-luvulla tehtiin kirjoittajan mielestä valtava myyräntyö luontoa kohtaan ojittamalla soita. Kuvituskuva.
1970-luvulla tehtiin kirjoittajan mielestä valtava myyräntyö luontoa kohtaan ojittamalla soita. Kuvituskuva.

Olipa virkistävää lukea pitkästä aikaa hyväkin uutinen: Vajosuon metsäojat tukitaan (TS 14.10.).

1970-luvulla tehtiin historiallisesti valtava myyräntyö luontoa kohtaan. Tämän hävityksen taustalla olivat tietenkin kaiken tietävät ja ennustajan lahjat omaavat professorit. He saivat läpi ajatuksen, että kun Suomen suot kuivataan, saadaan ennen pitkää aikaan komeita kumisevia kankaita, joilla salskeat tukkipuut odottavat kaatamista ja joutumista teollisuuden käsiteltäväksi eli käytännössä sahatavaraksi, poltettavaksi puruksi ja selluksi. Suomi saa vientituloja runsaasti ja Suomen puujalka vahvistuu.

Tuhannet oja-aurat silmät sikkarassa ohjaamoissa istuvine kuljettajineen aurasivat yötä päivää komeita soita halki uuden idean siivittäminä. Aurauksen tuloksena humukset virtasivat muun muassa Pohjanlahteen. Meri sameni ja kotitarvekalastus tuli mahdottomaksi. Verkot limoittuivat hetkessä ja särkisaaliit olivat mahtavat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ikävä kyllä särjet maistuivat suomudalle. Niistä ei saanut syötävää muille kuin lokeille. Muut kalat pakenivat rannoilta kauemmaksi merelle.

Mitä näille ojitetuille soille tapahtui? Kaikki taimikot epäonnistuivat eli tulos oli nolla. Hyvät hillasuot hävisivät. Ei ihme, että hillan hinta nousi hetkessä kolminkertaiseksi eivätkä muutkaan marjasadot olleet iloksi ja hyödyksi enää.

Mustikalle keksittiin korvaaja eli pensasmustikka ja Kanadasta tuotiin karpalot. Meren siikakannat vähenivät, mutta Kanadasta saatiin halpaa kassisiikaa, jota nykyäänkin on paljon tarjolla muun muassa savustettuna.

Vajosuon ennallistettava pinta ala on vajaa puoli neliökilometriä. Alue ei ole Suomen ainoa. Ennallistus kestää kauan, eli muun muassa hillan palaaminen poimittavaksi kestää kauan.

Näin nämä "asiantuntijoiden" ideat tulevat ja aikanaan huomataan vahingollisiksi. Muutama metsäprofessori arvosteli suo-ojituksia, mutta nämä ajatukset poljettiin suohon.

Tällaisia entistämisuutisia lukisin mielelläni useamminkin.

Matti Miinala

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Muuten hyvä mutta kalajutut ontuvat
Kirjoittaja on reippaalla kynällä sotkenut suohon myös särjet ja siiat. Särkikalojen runsastuminen on johtunut rehevöitymisestä, johon vaikuttaa pääasiassa maatalous. Siikakannat ovat puolestaan ylikalastettu koko rannikkoalueella, mutta etenkin Selkämerellä ja Perämerellä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Muuten hyvä mutta kalajutut ontuvat
Niin, ojitetuista soita (joista osasta on tehty peltoa) on siis valunut ravinteita mereen, enemmän kuin olisi soista valunut. Tämä on kirjoittajan mukaan (osa)syynä rehevöitymiseen ja särkikantojen kasvuun sekä ilmeisesti siikasaaliiden pienenemiseen. Kai siinä jotain perääkin voi olla, siis ainakin niiltä osin, että soiden ojitus on lisännyt Itämeren ravinnetaakkaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
suo on nopea muuttuja
Luonnossa suon kehitysvaiheet seuraavat toisiaan nopeasti, suojelun nimissä tehtävät toimenpiteet ovat yhtä pöhköjä yritetäänpä niillä jarruttaa, peruuttaa tai vauhdittaa suon kehitystä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: suo on nopea muuttuja
Ojitus ei kuulu suon luonnollisiin kehitysvaiheisiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jurmalainen
Kiittäminen on vaikeaa
On tässä ollut niin kiire esittää kritiikkiä, milloin mistäkin, ettei muistunut mieleen tämä kehun aihe. Minä olen hiukan sellainen puunhalaajaksi suuntautuva, siis ihan epäeroottisesti ja minusta on mahdottoman hieno asia, että jonnekin alle päivämatkan päähän tulee tällaisia luontokohteita, joihin on helppo kulkea. Samalla hoidetaan ilmastoa, eli parannetaan maailmaa muutaman hehtaarin alalta. Kuvastakin voi nähdä, että suoluonto on hienoa, eikä siitä ihan turhaan ole tehty monia lauluja, kuten se, missä suopursu kukkii ja mitä siinä nyt olikaan. Kun kävin kansakoulua, silloin hieman pyörän keksimisen jälkeen, opetettiin, että suo on vihollinen, joka tulee häätää kulmakunnalta. Ja niin tehtiin. Peltoja raivattiin aina vain lisää. Hartaat ihmiset kertoivat, että niin tulee menetellä, koska meille on maa annettu lahjaksi korkeimmalta taholta ja lahjasta voi kiittää parhaiten viljelemällä sitä. Vaan mitä tapahtui-aan? Yhtäkkiä huomattiin, että oli viljelty liikaa. Kertyi kaikenlaisia vuoria, vilja-, liha- ja voi-vuoria. Alkoi peltojen paketointi ja niitä viljelleiden syyllitäminen liiasta tuotannosta. Valtio maksoi korvauksia siitä, että vaivalla sotaretken korvauksena lunastetut ja raivatut pellot päästettiin metsittymään. Mutta tämä juttu, jossa kerrotaan, että suota yritetään ennallistaa, koska sitä ei saatu kesytettyä, sai ajattelemaan, ettei kaikki toivo maailman tulevaisuudesta ole mennyt. Kunpa luonnon olosuhteiden säilyminen voitaisiin ymmärtää nykyistä laajemmin, eli sademetsät ja suuret viidakkoalueet voisivat pelastua, ehkä maapallon ja sen elämän tuhoutuminen viivästyisi vielä muutaman hetken. Mihinkö unohtuivat munavuoret? No se alimmaisten kohtalo on jo niin vanha vitsi, ettei sitä viitsi toistella.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.