Lukijoilta

Kunnioittava luontosuhde rakentuu luonnossa toimimalla

Riitta Salmi
Uusimpien sukupolvien kasvattaminen vastuulliseen ja arvostavaan luontosuhteeseen on elintärkeää, sanovat kirjoittajat.
Uusimpien sukupolvien kasvattaminen vastuulliseen ja arvostavaan luontosuhteeseen on elintärkeää, sanovat kirjoittajat.

Kansallinen Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on valinnut vuoden 2020 teemaksi lapsen oikeuden tulevaisuuteen. Tulevaisuutta ei ole ilman puhdasta luontoa, toimivia ekosysteemejä tai ymmärrystä näiden tärkeydestä. Globaalin ympäristökatastrofin kolkutellessa ovella uusimpien sukupolvien kasvattaminen vastuulliseen ja arvostavaan luontosuhteeseen on elintärkeää.

Kupittaan siirtolapuutarhassa toimiva hanke "Multaa ja Mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa" on tutustuttanut satoja turkulaisia lapsia luonnon eliöihin, kasveihin ja luonnontieteellisiin ilmiöihin jo kahden vuoden ajan. Toiminnassa on mukana seitsemän päiväkotia, joiden vierailujen lisäksi joka päivä yksi päiväkotiryhmä viettää puutarhapalstalla koko päivän – riippumatoissa vietetyt päiväunihetket mukaan lukien.
Puutarhan multakasat ja kukkapenkit ovat lapsille ehtymätön aarreaitta, jota jokainen voi lähestyä omalla tutkimusotteellaan joko kauempaa ihastellen tai sormet mullassa sotkien.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapset ovat luonnostaan pieniä tieteilijöitä, jotka jatkuvasti ihmettelevät ja pyrkivät jäsentelemään ympäröivää maailmaa. Toiminta puutarhassa herättää lapsissa kiinnostusta luontoa kohtaan ja vastaukset luonnon toimintamekanismeista ruokkivat heidän kiinnostustaan entisestään. Puutarhasta on muodostunut monelle lapselle erityisen tärkeä paikka.

Konkreettinen puutarhaluontoympäristö, jossa pääsee itse olemaan osallinen, kasvattaa lapsen toimijuutta sekä kiinnostusta ja kykyä oppia luonnosta. Lapset oppivat paitsi tunnistamaan kasvi- ja eläinlajeja myös ymmärtämään, mistä ruoka tulee ja kuinka ravintoketjut, ekosysteemit ja kiertotalous toimivat.

Lapset oppivat ymmärtämään, miten arvokas luontomme on ja kuinka omalla toiminnalla on siihen vaikutusta. Lasten myönteinen suhde luontoon vahvistuu, he kiinnostuvat sen huolenpidosta ja oppivat kantamaan vastuuta ympäristöstään.

Lasten omakohtaiset kokemukset niin metsissä kuin puutarhaluonnossa vahvistavat paitsi heidän hyvinvointiaan myös kunnioittavaa ja vastuullista luontosuhdetta.

Useat tutkimukset osoittavat, miten merkityksellisessä asemassa varhaislapsuuden vuodet ovat ympäristöstä välittämisen, huolehtimisen ja luonnontieteellisen ymmärryksen kehittymisessä.

Jotta lapsi kasvaa ympäristöstään välittäväksi ja huolehtivaksi, on hänellä oltava käsitys ympäristön vuorovaikutteisesta systeemiluonteesta sekä omia merkityksellisiä osallisuuden kokemuksia.

Puutarhassa luonto on läsnä joka puolella niin kokonaisvaltaisesti, ettei sitä voi sivuuttaa. Se kutsuu tutkimaan ja palkitsee suuresti niitä uteliaita, jotka sen yksityiskohtiin malttavat kiinnittää huomiota.

Jotta tämän päivän lapsilla olisi inhimillinen tulevaisuus, tulisi jokaisella lapsella olla oikeus kiintyä lähiluontoonsa ilman pelkoa sen menettämisestä luonnon turmeltumisen tai uusien kaavoituspäätösten vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lasten omakohtaiset kokemukset niin metsissä kuin puutarhaluonnossa vahvistavat paitsi heidän hyvinvointiaan myös kunnioittavaa ja vastuullista luontosuhdetta, mikä on edellytys ihmisarvoiselle olemassaololle tulevaisuudessa.

Jenni Tuokko

hanketyöntekijä

Multaa ja Mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa

Sateenkaari Koto ry

Laura Gage

suunnittelija

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Samana päivänä...
...toisaalla lehdessä on uutinen tutkimustuloksesta, että luonto ja maa vähentävät (lasten) autoimmuunisairauksia ja parantavat suoliston mikrobikantaa, jopa melko nopeasti. Pitäisikö jo vähitellen uskoa, että ihminen on etääntynyt liian kauas luonnosta ja alkuperäisestä elämäntavastaan ja että luonto on ihmiselle tärkeä. Sen suojeleminen ei ole turhaa näpertelyä vaan elinehtomme.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.