Lukijoilta

Koulutuksen merkitys uhkaa kadota

Riitta Salmi
Nuorille on syytä antaa vahva signaali siitä, että koulutus kannattaa aina. Miksi opiskella ja ahkeroida vuosia, jos se ei edes mahdollista hyvää toimeentulon turvaavaa työpaikkaa ja tulevaisuutta, kysyvät kirjoittajat.
Nuorille on syytä antaa vahva signaali siitä, että koulutus kannattaa aina. Miksi opiskella ja ahkeroida vuosia, jos se ei edes mahdollista hyvää toimeentulon turvaavaa työpaikkaa ja tulevaisuutta, kysyvät kirjoittajat.

Suomen itsenäisyyden ajan historian suurimpia ja tärkeimpiä saavutuksia on mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa. Kotitaustasta ja asuinpaikasta riippumatta suomalaisilla on ollut 1970-luvulta alkaen mahdollista saada maksutonta ja laadukasta koulutusta.

Tällä tavoin on syntynyt väyliä sosiaaliseen nousuun uralla etenemisen välityksellä. Yhteiskunnan ilmapiiri on myös kannustanut nuoria opiskelemaan, suorittamaan tutkintoja. Tämä on ollut ja on ensiarvoisen tärkeää yhteiskuntamme ja sen jäsenten menestymisen kannalta. Optimismi, joka perustuu tosiasioihin, on vahva voima yhteiskunnassa.

Mutta tämä ajatus on valitettavasti muuttunut 2010-luvulla, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vision mukaisesti vuonna 2030 jopa puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Ongelma on ollut jo pitkään se, että sanat ja teot (politiikka) eivät kohtaa. Niiden välillä on jännitteitä, ristiriitoja ja jopa kuiluja. Millaisia?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensiksikin koulutuspolitiikan tulokset ovat huonontuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, olipa kyse Pisa-tuloksista tai yliopistojen ranking-sijoituksista.

Koulutusleikkaukset ovat vähentäneet professorien ja opettajien määrää. Korkeakouluissa on vuoden 2010 yliopistolain myötä otettu käyttöön vallan keskittämiseen perustuva hallintojärjestelmä, joka on heikentänyt useiden selvitysten mukaan työtyytyväisyyttä. Näillä muutoksilla on selvästi negatiivinen vaikutus myös tutkimukseen ja opetukseen.

Nuorten tulevaisuuden näkymien kannalta kaksi seikkaa herättää erityistä huolta. Todistusvalinnan määrän voimakas kasvattaminen on johtamassa koulutuksen periytymisen vahvistumiseen. Se myös siirtää kilpailun, valinnat ja valmennuskurssit yhä nuorempiin ikäluokkiin. Tämä aiheuttaa kansalaisten epätasa-arvoistumista ja aikaansaa enenevässä määrin monenlaisia paineita nuorten elämään, joilla on jo nyt tulevaisuuden suhteen liikaa psyykkistä kuormittuneisuutta.

Toinen huolestuttava piirre on virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimusten alentaminen. Tohtorin tutkintoa ei vaadita enää edes kaikkien tutkimuslaitosten johtotehtävissä. Monissa työpaikoissa työnhakijan korkeinta akateemista tutkintoa pidetään jopa haittana. Tohtori saa liian harvoin kutsun työpaikkahaastatteluun!

Koulutuspolitiikan tulokset ovat huonontuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, olipa kyse Pisa-tuloksista tai yliopistojen ranking-sijoituksista.

Tämä ongelma pitää nähdä laajemmassa kontekstissa, jossa samanaikaisesti poliittinen uskollisuus näyttää entistä useammin syrjäyttävän ammatillisen pätevyyden sekä valtionhallinnon että kunnan nimityksissä.

Tällainen käytäntö aikaansaa vääjäämättä moraalikatoa laajalla rintamalla. Sen jäljet ulottuvat kauaksi ja syvälle koulutuksen arvostamiseen ja koko yhteiskuntaan.

Toisin kuin eräissä viimeaikaisissa puheenvuoroissa on väitetty, emme suinkaan väitä, että tutkinnot tekisivät ihmisistä viisaampia tai että vähättelisimme niitä, joilla ei ole (korkea)koulutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja voisimme esittää lukuisia esimerkkejä eri aloilta henkilöistä, jotka ovat menestyneet suurenmoisesti koulutuksen vähäisyydestä huolimatta. Korkeakoulutus kuitenkin antaa pääoman, jota voidaan käyttää merkityksellisesti monin tavoin erilaisissa työtehtävissä.

Ongelma on toisaalla. Nimittäin demokraattinen oikeus- ja hyvinvointivaltio perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon ja reiluun kilpailuun, jossa meritokratialla on tärkeä merkitys. Tiettyihin tehtäviin tulee valita pätevyyden ja asiantuntemuksen eikä poliittisten lojaliteettien tai muun sopivuuden perusteella.

Nuorille on syytä antaa vahva signaali siitä, että koulutus kannattaa aina. Miksi opiskella ja ahkeroida vuosia, jos se ei edes mahdollista hyvää toimeentulon turvaavaa työpaikkaa ja tulevaisuutta?

Jukka Kekkonen

oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori

Helsingin yliopisto

Matti Taneli

kasvatustieteen tohtori

filosofian ja teologian maisteri

lehtori, Salon lukio

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Tasa-arvon erilaisuudet
"Demokraattinen oikeus- ja hyvinvointivaltio perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon ja reiluun kilpailuun, jossa meritokratialla on tärkeä merkitys"

Olen samaa mieltä. Mutta toisaalta Suomessa on tiettyjä poliittisia tahoja, jotka ymmärtävät tasa-arvon täysin eri tavalla.

Tasa-arvon ajatellaan olevan sitä, että ihmisten tuloerot olisivat mahdollisimman pienet riippumatta siitä, mikä on työn vaativuus tai sen vaatima koulutus. Tähän pyritään kiristämällä jatkuvasti tuloveron progressiota. Toisaalta yhteiskunnan tukipolitiikalla pyritään nostamaan niiden ihmisten tulotasoa, joita työnteko tai kouluttautuminen ei ylipäätänsäkään niin paljon kiinnosta.

Saman ajattelun mukaan koulutuksen tarkoitus ei ole valmentaa ihmistä taloudellisesti palkitsevaan työntekoon tai henkilökohtaiseen hyvinvointiin, vaan kasvattaa hänestä yhteiskunnallisesti tiedostava olento, joka osaa tunnistaa "oikeat" aatteet ja mielipiteet vääristä ja ennen kaikkea äänestää oikein.

Tuloksena on oleskeluyhteiskunta, jossa ihmisten yrittämisen ja työnteon motivaatio on nujerrettu ja hänen yhteiskunnallista oikeamielisyyttään vahditaan ja tarvittaessa ojennetaan. Sananvapautta ei käytännössä ole, sillä miksi kenelläkään olisi tarvetta olla eri mieltä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tasa-arvon erilaisuudet
En tunne ketään, joka ajattelisi, että "Tasa-arvon ajatellaan olevan sitä, että ihmisten tuloerot olisivat mahdollisimman pienet riippumatta siitä, mikä on työn vaativuus tai sen vaatima koulutus." Tuloerojen ei usein haluta olevan kovin suuria, mutta sikäli kuin niitä on - ja ainahan niitä on -, niiden olisi suotavaa johtua juuri mm. työn vaativuudesta ja koulutuksesta. Ei esim. suhteista, lehmänkaupoista, manipuloinnista, hyvä veli-verkoista, peritystä omaisuudesta ja vaikutusvallasta jne.

Tukipolitiikka ei pyri nostamaan ihmisten tulotasoa, vaan lähinnä tarjoamaan jonkunlaisen elannon. Jos ei ole tuloja, ei ole tulotasoa, jota nostaa.

Syyte siitä, että (koko) koulutusjärjestelmämme tarkoitus on propaganda, on erittäin jyrkkä ja hätkähdyttävä. (Tai siis että osa ihmisistä ajattelee näin.) Mitä ovat ne "oikeat" aatteet ja mielipiteet, mitä "väärät", ja mitä on oikea äänestäminen, joita koulutusjärjstelmämme meille tyrkyttää? Muutamia tulee mieleen (kansalaisoikeudet ja -vapaudet, demokratia yms.), mutta en ole tunnistanut, että joidenkin mielestä koulutus on olemassa Suomessa vain niiden progagoimiseksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Tasa-arvon erilaisuudet
Oikeastihan S.F. yrittää vihjata että suuret tuloerot olisivat merkki tasa-arvosta koska kyllähän nyt toisen pitää pystyä tienaamaan 100000e/kk sillä, että toiset tekevät työnsä 2000e/kk. Ihan vain koska tämä suurempipalkkainen on omasta mielestään ollut opiskelemassa pidempään.

Oikeasti tasa-arvo on sitä, että palkka maksetaan työn vaativuuden ja rasittavuuden mukaan. Jos peruskoulupohjalta ei työtä pysty tekemään niin silloin siitä pitää maksaa enemmän palkkaa kuin sellaisesta työstä jota pystyy. Paitsi jos se toinen työ onkin sellainen mitä ei 10 vuotta opiskellut pysty tekemään fyysisten vaatimusten takia.

Samoin S.F. väittää että yrittämisen motivaatiota olisi nujerrettu koska työntekijälle pitää oikeasti maksaa palkkaa ja yrittäjäreppanalle jää käteen vain almuja. Sukulainen valitteli näin kun hän joutui maksamaan TES-palkkaa työntekijöilleen ja hänellä ei ollut sen takia varaa ostaa kerran vuodessa uutta 300000e venettä/autoa/asuntoautoa/asuntoa vaikka kuinka teki yhtä paljon töitä kuin työntekijänsä.

Muutenkin S.F:n ajatukset olivat erittäin lennokkaita aina Orwellin ajatuspoliisista työmotivaation nujertamiseen. Ainoat työmotivaatiota nujertavat kun ovat yrittäjiä jotka tekevät parhaansa sen eteen että työntekijä ei saisi palkkaa työstään yrittäjän osinkojen hyväksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Ongelmia on
"Miksi opiskella ja ahkeroida vuosia, jos se ei edes mahdollista hyvää toimeentulon turvaavaa työpaikkaa ja tulevaisuutta?" Asian ydin on siinä. Jo vuosia virallinen vastaus on lähinnä ollut, että pitää kouluttautua (pitkään ja usean kerran), jotta ylipäätään saisi yhtään mitään työtä. Onpa motivoivaa! Kun on pakko niin opiskellaan, opiskellaan ja opiskellaan, mutta palkinto - huonopalkkaiset pätkätyöt jos sitäkään - ei totisesti suuremmin motivoi sen enempää opiskelemaan kuin työhönkään.

Virkojen vaatimusten nosto ja korkeakoulujen henkilöstön lisääminen (edes entiselle tasolle) eivät tätä perusongelmaa riitä ratkaisemaan. Ongelma on iso ja syvällä rakenteissa, sen ratkaisemiseksi pitäisi muuttaa koko yhteiskuntaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Ongelmia on
Näin on. Vielä neljännesvuosisata sitten monen lapsen päivähoidosta huolehti joku toinen äiti. Joka välttämättä ei ollut käynyt kouluja sen enempää kuin minunkaan äitini. Puhumattakaan jostain kasvatusopeista.
Nykyään samaa tekee henkilö, jolta vaaditaan korkeakoulutus. Ja nuoria vaivaa uupumus.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Ongelmia on
Virkojen vaatimustasoa pitäisi tosiaan alentaa monilla aloilla. Ei lastentarhanopettaja tai ala-asteen opettaja mitään maisterin tutkintoa tarvitse, yläasteen opetukseen riittäisi ihan hyvin alempi korkeakoulututkinto jne.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Koulutuksen merkitys
Olen opiskellut ja todistus nykymuodoista niin alemman, kuin ylemmän asteiden oppiahjoista, mutta suurimman ja parhaimman opin antoi sodassa kaatuneen isoisäni veli, isosetä, äijä.

Hän oli itseoppinut, kolme jotakin osiota kansakoulua käynyt, lyhyenläntä mies, jota kyseenalaistettiin voisiko hän edes toimia sodanjälkeisissä tietyömaissa. Hän vastasi epäilyihin: tehdäänkö työt maassa vaiko ilmassa.

Satamatöiden vapaa-ajallaan hän mm. korjasi ja rakensi soutuveneitä vanhassa navetassa. Minä, 6v, ahkerasti seurasin töitä. Sain vähitellen oppia ja tehdä - höyläämistä, puutappien tekoa, kuin puun taivuttamisen. Käytännön töitä.

Eikä hän koskaan kyseenalaistanut sitä, että olin tyttö. Ilman korkeakoulutusta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Orfeus
Tohtorit surevat tohtorin tutkintoa
Jos joka paikassa aletaan tarvita tohtorin tutkintoa, ollaan metsässä. Jos on kyse tieteellisestä työstä, tieteellinen jatkokoulutus on toki tarpeen, mutta esim. opettajille riittää ao. maisterintutkinto asianomaisinen opetusharjoitteluineen. Maisteri sopii myös muihin opetustehtäviin - myös yliopistoissa, vaikka sinne tohtoreita tuppaakin. Toki monet opettajat peruskoulussakin myös haluavat syventää työtään tekemällä siitä väitöskirjan. Esimerkiksi lukion opettajan tohtorintutkintoa toki arvostan, vaikka syventyminen esim. opetettavaan aineeseen ei välttämättä lisää opettajan pedagogista osaamista. Koulutusvaatimukset ovat Suomessa nyt mielestäni melko kohdallaan. Yliopistoilla on aikojen kuluessa vain ollut pyrkimystä nostaa maisterintutkintojen vastimustasoa yli sen, mikä oli tarkoitus. Siksi on tarvittu mm. Bolognan sopimuksia järkiperäistämään vaatimustasoa oman tieteenala tärkeilyn sijaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tohtorit surevat tohtorin tutkintoa
Jotta kävisimme sivistyskansasta, kyllä jokin määrä tohtoreitakin on koulutettava, ja kohtuuden vuoksi pitäisi sitten olla heille työpaikkojakin. Jos koulutetaan just riittävästi meneillään olevaan tutkimuskenttään nähden, niin tieteellisen tutkimuksen laajuus ja taso eivät juuri pääse nousemaan.

Minusta koulutusvaatimukset ovat useilla aloilla liialliset. Tähän on osaltaan johtanut laaja työttömyys, jolloin työnantaja on voinut valita pitkälle koulutetun alemman tason työhönkin, mikä edelleen pikku hiljaa on nostanut alan yleisiä koulutusodotuksia - noidankehä. Pahin ylilyönti, jonka olen kohdannut, oli kolmivuotinen tutkinto siivoojille. (En tarkoita, ettei mitään koulutusta siivoamiseen tarvita tai ettei se olisi hyväksi, mutta sentään...!)

Tutkintojen ylimitoitus oli varsin todellinen ongelma omana opiskeluaikanani. Vertaillessa ulkomaan tuttujen kanssa selvisi, että Suomen maisteritutkinto vastasi lähes tohtorintutkintoa Ruotsissa ja USA:ssa, todennäköisesti monessa muussakin maassa. En ole tiennyt, mutta iloitsen kuullessani, että vaatimustasoa on järkiperäistetty. Opiskeluaikojen lyhentäminen mahdollistuu ja paljon turhaa toivottavasti jää pois. Toivottu yleisen koulutustason nosto onnistuisi osaksi muuttamalla vanhoja maisterintutkintoja tohtorin tai vähintään lisensiaatin tutkinnoiksi!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.