Lukijoilta

Ripille on tilausta tänäkin päivänä

Jori Liimatainen
Ripillä on siis vahva teologinen ja kirkollisen käytännön perusta ja sille on tilausta tänäkin päivänä, toteaa kirjoittaja.
Ripillä on siis vahva teologinen ja kirkollisen käytännön perusta ja sille on tilausta tänäkin päivänä, toteaa kirjoittaja.

Turkulaiset ja kaarinalaiset pastorit Päivi Vuorilehto, Kalle Toivo ja Teemu Hälli kirjoittivat ansiokkaasti kirkon runsaasta sielunhoito- ja keskustelutarjonnasta sekä mahdollisuudesta rippiin (TS 4.10.). Kirjoitus oli eräänlainen vastaus ja jatko psykologi ja psykoanalyytikko Ritva Uhingin lehtihaastattelussa peräänkuuluttamaan rippikäytännön jonkinasteiseen elvyttämiseen (TS 15.9.).

Jatkaisin vielä keskustelua muutamalla sanalla ripistä luterilaisten tunnustuskirjojen ja kirkon aikaisemman käytännön näkökulmasta.

Rippi on vuosisatojen kuluessa hiljakseen jäänyt marginaaliin oltuaan sitä ennen seurakuntien jokapäiväistä leipää. Me tämän päivän luterilaiset miellämme helposti, että rippi kuuluu lähinnä vain roomalaiskatoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon.

Luterilaisissa tunnuskirjoissa on kuitenkin vahva lautaus ripistä. Reformaattorit tähdensivät sen kuuluvan kiinteästi kahden sakramentin, kasteen ja ehtoollisen, yhteyteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Päätunnustuskirjan, Augsburgin tunnustuksen, Puolustuksessa sen laatija Philipp Melanchthon jopa lukee ripin sakramenttien joukkoon. Hän kutsuu sitä parannuksen sakramentiksi. Henkilökohtainen ripittäytymien oli kirkollisen perinteen ja ajan tavan mukaan hyvin yleistä. Esimerkiksi Martti Luther ripittäytyi säännöllisesti.

Ripittäytyminen edelsi myös ehtoollista. Entisen koti- ja työseurakuntani Liedon kirkon keskiaikaiseen rippikelloon on tehty uudet kehykset joskus 1600-luvulla ja nykyisen seurakuntani Raision kirkon rippikello on kaiketi niinkin myöhäiseltä ajalta kuin 1700-luvun lopulta. Molemmat hankinnat kertovat siitä, että rippi on tuolloin ollut vielä yleinen käytäntö.

Ehtoolliselle piti ilmoittautua etukäteen ja ilmoittautuneet kutsuttiin sakastiin ennen jumalanpalvelusta ripittäytymään papille. Kellolla soitettiin merkki toimituksen alkamisesta tai kun sakastissa oli vapaata.

Rippi on vuosisatojen kuluessa hiljakseen jäänyt marginaaliin oltuaan sitä ennen seurakuntien jokapäiväistä leipää.

Itse ripittäytyminen jäi kuitenkin ajanoloon vähemmälle, kunnes loppui tässä muodossa kokonaan. Riitti pelkkä ilmoittautuminen ehtoolliselle, kunnes sekin käytäntö jäi pois.

Kuitenkin vielä niinkin myöhään kuin joskus 1980-luvuilla sain pari kertaa lauantai-iltana puhelinsoiton iäkkäältä seurakuntalaiselta, joka ilmoittautui ehtoolliselle huomenissa. Onneksi olin sen verran jyvällä vanhasta käytännöstä, että en alkanut ihmetellä soittoa. Tovin keskusteltuamme kiitin ilmoituksesta ja toivotin soittajan tervetulleeksi kirkkoon ja ehtoolliselle.

Nuorten konfirmaatiosta käytetään usein nimitystä ”päästä ripille” tai aiemmin ”ensi rippi”. Ilmaisut johtuvat juuri tästä käytännöstä ripittäytyä ennen ehtoollista.

Yksityinen ripittäytyminen ennen ehtoollista on siis jäänyt pois, mutta rippi yhteisenä yleisenä synnintunnustuksena ja papin vakuuttamana synninpäästönä on toki edelleen jokaisessa jumalanpalveluksessa. Eikä sitä sovi väheksyä. Moni tulee jo sillä lohdutetuksi, mutta niin syvälle kuin yksityinen rippi se ei tietenkään mene.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ripillä on siis vahva teologinen ja kirkollisen käytännön perusta ja sille on tilausta tänä päivänä.

Ritva Uhinki tähdentää tärkeää asiaa. Rippi oikein käytettynä, ei pakkona, vapauttaa elämisen hyviä voimia myös ympäristöön, kuten pastorit kirjoittavat.

Erkki Marttinen

rovasti

Raisio

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
AKurkinen
järjetöntä
Aika sairasta koko ripitystä ajatuksena ! Jos esim. raiskari tulee ripittäytymässä ja papit siunaavat ja antavat teot anteeksi eli taas voi lähteä kevein mielin uusiin touhuihin ! Sitten tulee raiskattu rippiin jolla kasvaa mielipuolen sikiö kehossaan, kun aborttiakaan ei saisi tehdä, mitä sanoo pappi ? Elämä on jumalan lahja vai ?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: järjetöntä
Olen aivan samaa mieltä kanssasi. En tiedä millainen luterilainen käytäntö on ollut, mutta en ole koskaan ymmärtänyt asiaa, murhamiehiäkin päästetään jatkamaan ”pyhää” toimintaansa. Lisäksi meillä ihmetellään ja moralisoidaan (katolisessa) kirkossa paljastuvia (kuori)poikien hyväksikäyttöjä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.