Voimme pitää ympäröivästä luonnosta paljon nykyistä parempaa huolta. Voimme suojella monimuotoista elämää maalla, vesillä ja ilmassa. Mutta haluammeko?

On surullista, että olemme pakottaneet osan monimuotoista luontoamme selviytymiskamppailuun. Sukupuutto uhkaa Suomessa monia retkeilijöille tuttuja eläimiä. Uhattuina ovat muun muassa tunturipöllö, naali, saimaannorppa, susi, ahma, ankerias, haahka, pikkutiira, etelänkiisla ja pampulasammal. Vaarantuneita ovat myös esimerkiksi harmaa- ja naurulokki sekä haarapääsky.

Samalla tuhohyönteisten, kuten kirjanpainajien, määrä lisääntyy ilmastonmuutoksen vuoksi. Kirjanpainajat ovat viime vuosina tappaneet esimerkiksi Helsingin keskuspuistossa satoja isoja kuusia.

Maailmallakaan ei mene erityisen hyvin. Suurin osa maailman meristä on saastuneita. Villieläinpopulaatioista yli kaksi kolmasosaa on hävinnyt viimeisimmän 50 vuoden aikana. Maailman keuhkoiksi kutsuttua Amazonin sademetsää hävitetään joka vuosi useita neliökilometrejä.

Ilmastonmuutos on tullut elämääämme jäädäkseen. Pystymme silti edelleen hidastamaan ja ehkäisemään muutosta. Samalla on kuitenkin myös etsittävä ratkaisuja niihin ympäristöongelmiin, joiden syntymistä kaikki päättäjämme eivät syystä tai toista estä.

Jos emme yhdessä motivoidu ehkäisemään ilmastonmuutosta, eliömaailman sukupuuttoaaltoja ja vesistöjen mikromuoveja, kuka muu sen homman hoitaa? Jos emme herää nyt, niin milloin sitten?

Ratkaisujemme on oltava oikeudenmukaisia. Meidän kannattaa suojella elintärkeitä työpaikkojamme ja työntekijöiden oikeuksia sekä toimeentuloa esimerkiksi antamalla yhteiskunnan korvausta niille alueille ja aloille, jotka joutuisivat muutoin maksamaan ympäristöystävällisistä muutoksista. Tarvitsemme reilun siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

Toivottavasti kotikaupunkimme ottaa ympäristönsuojelun ja sen parantaman asumisviihtyvyyden sekä kaupunkikuvan tosissaan. Luonnossa liikkuminen lisää kaupunkilaisenkin onnellisuutta ja terveyttä.

Turun puistot, Kupittaan siirtolapuutarha ja Parkin kenttä kannattaa jättää rauhaan. Sen sijaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita olisi hyvä parantaa – mieluummin nopeammin kuin hitaammin. Samalla fossiilisista energialähteistä on syytä siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin.

Olen viime vuoden aikana esittänyt Turun poliittisille ryhmille ja virkajohdolle useaan otteeseen toiveen, että kaavamuutosten alle jäävät viheralueet, puistot, puut ja hiilivarastot kompensoitaisiin täysimääräisesti ja monimuotoisesti uusilla istutuksilla, puistoilla ja viheralueilla.

Jotta mittaamattoman arvokas luontomme säilyisi, meidän olisi hyvä sopia, että sitoudumme suojelemaan sekä määrältään että laadultaan nykyistä luontoamme – toisin sanoen vähintäänkin säilyttämään muun muassa nykyiset puisto-, viheralue-, puu-, vesistö- ja hiilitaseemme.

Poliittiset prosessit ovat edenneet niin, että suhtaudun varovaisen positiivisesti siihen, että ympäristönsuojelussa voidaan näiltä osin ottaa joitakin askelia parempaan suuntaan.

Lisäksi toivon, että voisimme laajentaa nykyisiä viheralueitamme siten, että joidenkin nykyisten viheralueidemme väleille istutettaisiin ns. vihersormiperiaatteella kokonaan uusia viheryhteyksiä, jolloin niin ihmiset kuin eläimetkin pääsisivät liikkumaan ja reippailemaan luonnonmukaisessa ympäristössä pitempiäkin promenaadeja.

Ympäristö- ja ilmastokriisi ovat kuitenkin mittaluokaltaan ja kiireellisyydeltään sitä luokkaa, että tarvitsisimme tosiasiassa myös paljon, paljon isompia harppauksia.

Kukapa ei unelmoisi Turusta, jossa voisi pulahtaa mikromuovittomaan Airistoon? Kukapa ei haluaisi kävellä Aninkaistenkadun viertä yskimättä pienhiukkaspäästöjen takia? Entä miltä kuulostaisi polkea turvallisia ja nopeita pyöräteitä Turun alueiden välillä riippumatta omasta asuinpaikasta? Miksi emme kehittäisi taloustilanteen salliessa myös lähijunaliikennettä Varsinais-Suomeen?

Onneksi nuorisomme näyttää näinä päivinä meille kaikille ympäristökriisiä ja ilmastonmuutosta ehkäisevää johtajuutta. Onko meissä riittävästi rohkeutta tarttua heidän kutsuunsa?

Jaakko Lindfors

kaupunginhallituksen jäsen

puheenjohtaja, Turun Vasemmistoliitto

Turku