Lukijoilta

Eläköityminen ja hoitajamitoitus synnyttävät valtavan työvoimatarpeen hoiva-alalle

Riitta Salmi
Nyt on hoiva-alalle pyrkijöiden markkinat. Jos työ ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen alalla kiinnostaa, kannattaa lähteä liikkeelle, kannustaa kirjoittaja.
Nyt on hoiva-alalle pyrkijöiden markkinat. Jos työ ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen alalla kiinnostaa, kannattaa lähteä liikkeelle, kannustaa kirjoittaja.

Lokakuun alussa tuli voimaan vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen ensimmäinen vaihe 0,5 työntekijää, eli kymmentä vanhusta hoitamaan tarvitaan viisi hoitajaa. Näin suosituksesta on edetty lakiin kirjattuihin vaatimuksiin.

Desimaalit kasvavat tulevien vuosien aikana porrastetusti niin, että lopulta, huhtikuun alussa 2023, lukema on paljon esillä ollut 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden.

Tämä lakimuutos koskee pitkäaikaista tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa laskutapana hoitajien yhteenlaskettua määrää suhteessa hoitopaikkoihin. Tällöin laskuriin on laitettava päivä-, ilta- ja yövuorot ja sen perään työntekijöiden määrä on jaettava asiakkaiden määrällä. Kyse ei ole siis kokoaikaisesta hoitajamitoituksesta.

Uudistuksella parannetaan kuntien ja hoivakotien hoidossa olevien vanhusten saamia palveluja ja potilasturvallisuutta. Samalla varmistetaan myös hoivatyötä tekevien riittävä määrä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haastavaksi tämän tekee se, että työnantajan on desimaalilaskujen ohella huomioitava myös se, kuka tekee varsinaista hoito- ja hoivatyötä ja kuka ei.

Ympärivuorokautiseen hoivapalveluun ja siellä toimivaan hoitajan työhön ei voi enää liittää hoitoa tukevia oheistöitä, kuten esimerkiksi siivousta ja ateriapalveluja. Laki määrittelee, että näitä töitä ja niihin kuuluvia työtunteja ei saa laskea hoitajamitoitukseen kuuluvaksi.

Tämä taas aiheuttaa lyhyelläkin matematiikalla laskien sen, että alalle tarvitaan tulevina vuosina huomattava määrä uusia käsipareja.

Työvoiman tarpeesta kertoo myös Suomen Kauppakamareiden tuore kysely, joka vahvistaa, että osaajapula vaivaa yrityksiä koronapandemiasta huolimatta. Kun kyselyssä kysyttiin yrityksiltä tulevaisuuden rekrytointitarpeista, peräti yli puolet vastaajista kertoi rekrytointitarpeen kasvavan merkittävästi 2–3 vuoden kuluessa.

Tästä voidaan vetää suorat päätelmät, että ilman osuvia toimia osaajapula on käsillä ja että se tulee olemaan kasvun este.

Tilanne on sama myös sosiaali- ja terveysalalla. Lähihoitajia ja toisaalta myös lähihoitajan tutkinnon osan suorittaneita hoiva-avustajia tarvitaan suuri määrä tulevina vuosina.

Eläköityminen ja hoitajamitoitus kasvattavat tarpeen hoiva-alalla ennen näkemättömiin lukemiin. Saman viestin lähetti aiemmin myös Turun kauppakamarin hyvinvointi- ja terveysalan valiokunta.

Varsinais-Suomi tarvitsee myös hoiva-avustajia.

Lähihoitajien huutavaan pulaan vastattiin lokakuun alussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi ammatillisen koulutuksen järjestäjille heti hoitajamitoituksen ensimmäisen vaiheen voimaan tuloa seuraavana päivänä 16,5 miljoonaa euroa. Tällä potilla ammatilliset oppilaitokset pystyvät aloittamaan uusia sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) tähtääviä opintokokonaisuuksia, ja paljon. Tavoite on 5 000 uutta lähihoitajaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rahalla on tarkoitus tuottaa työelämään uusia koko tutkinnon suorittaneita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä innostaa jo aiemmin ko. tutkinnon suorittaneita täydentämään osaamistaan opiskelemalla ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalan.

Hoiva-avustajia taas pystytään kouluttamaan normaalilla valtionosuudella.

Työelämän tarve ja valtion rahoitus lyövät tässä kohden yhtä kättä. Nyt on tarjolla työvoimakoulutusta, omaehtoista koulutusta ja helppoa oppisopimusta hoiva-alalle. Voidaan jopa sanoa, että nyt on alalle pyrkijän markkinat. Jos työ ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen alalla kiinnostaa, nyt kannattaa lähteä liikkeelle.

Meilläkin on auki haku molempiin näihin tulevaisuuden ammatteihin valmistaviin koulutuksiin. Myös työelämä on ollut hyvin hereillä ja uusia oppisopimuksia on solmittu tiuhaan.

Osku Laukkanen

pedagoginen rehtori

Turun AKK

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.