Lukijoilta

Kontaktien jäljittäminen on avainasemassa koronaepidemian torjunnassa

Marttiina Sairanen
Koronaviruksen testaus ja jäljitys pitää kirjoittajien mielestä saada yhdistettyä tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka suojelee niin terveyttä kuin talouttakin.
Koronaviruksen testaus ja jäljitys pitää kirjoittajien mielestä saada yhdistettyä tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka suojelee niin terveyttä kuin talouttakin.

Koronaepidemian toinen aalto yllätti, vaikka asiantuntijat varoittivat sen uhasta jo ennen kesää. Suomen epidemiatilanne on kiihtynyt voimakkaasti kesän jälkeen, mutta meillä on kevättä paremmat eväät taistella epidemiaa vastaan.

Epidemian torjunnan kannalta on keskeistä panostaa kontaktien jäljittämiseen niin alueellisti kuin valtakunnallisesti. Esimerkiksi Koronavilkku-mobiilisovellus toimii yhtenä apukeinona, mutta se ei korvaa perinteistä työvoimavaltaista jäljitystoimintaa.

Kontaktien jäljittämisessä on liian suuret alueelliset erot, jonka vuoksi altistuneiden tavoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Jos altistuneita ei onnistuta jäljittämään ja tauti jatkaa leviämistään, jäljittäminen menettää tehonsa ja epidemia jatkaa kiihtymistään.

Osittaiset rajoitukset siellä täällä johtavat siihen, että epidemiaa ei saada hallintaan – ja tästä kärsivät kaikki.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tartuntaryppäiden ja niin sanottujen supertartuttajatapahtumien osuus epidemian leviämisessä on merkittävä. Ryppäiden "taaksepäin jäljitys" on näytellyt merkittävää roolia muun muassa Japanin ja Uuden-Seelannin onnistuneessa koronastrategiassa. Suomessa tartuntaketjuja jäljitetään nykyisin taaksepäin vain kaksi päivää ennen testiä.

Altistuneiden ja tartunnan saaneiden nopea jäljittäminen ja ohjeistaminen ovat avainasemassa. Ihmiset tulee ohjata viipymättä testiin ja infektiolääkärien on määrättävä karanteenit ja eristykset nopeasti.

Eri toimet vaikuttavat toisiaan vahvistavasti. Jäljitys on tehokkaimmillaan vain silloin, kun tauti ei leviä hallitsemattomasti.

Kontaktien jäljittäminen on keskeinen osa torjuntatoimia. Se on keskeinen osa taudin pysäyttämistä, mutta tärkeintä on ennaltaehkäistä tartunnat alkuunsa arjessa. Epidemian pysäyttämiseksi kontaktien jäljittämistä on parannettava ja tehostettava.

Epidemiatilanne on ennakoimaton eikä kontaktien jäljittäminen edelleenkään toimi niin kuin sen pitäisi. Tehokas jäljittäminen edellyttää jalkatyötä, paikallistuntemusta ja riittäviä karanteeni- ja eristystoimien valvontaa.

Jäljittäminen ei tarkoita sitä, että terveydenhuollon ammattilaiset soittelevat ympäri ämpäri. Tarvitaan muita keinoja; muiden maiden kokemuksista voidaan oppia. Kontaktit pitää jäljittää nopeasti ja testaukseen on päästävä ripeästi.

Testaus ja jäljitys pitää saada yhdistettyä tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka suojelee niin terveyttä kuin talouttakin. Esimerkiksi nopeampi sylkitestaus tulisi arvioida mahdollisimman pian ja sisällyttää osaksi jäljitystä, kuten monissa maissa on jo nyt tehty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Meillä on vielä keinot välttää laajemmat rajoitustoimet. Kontaktien jäljittämiseen panostaminen ei maksa yhtä paljon kuin laajat rajoitustoimet. Kontaktien jäljittäminen yhdessä helppotajuisen riskiviestinnän kanssa on mahdollista ottaa käyttöön jo nyt. Esimerkiksi tyyppioireisten testaus on olennaista, jonka lisäksi ryppäiden mallintamisesta voi olla merkittävästi apua.

Yhdessä alueellisten rajoitustoimien ja paremman rajakontrollin kanssa tartuntojen jäljittäminen voi auttaa meitä palaamaan normaaliin nopeasti.

Henri Lampikoski

korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Thomas Brand

valtiotieteiden maisteri, Master of Arts

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.