Lukijoilta

Sote-uudistuksessa on hyödynnettävä järjestöjen potentiaali

Tulevaisuuden sote-keskuksissa turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, palveluiden saatavuutta parannetaan, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvataan osaavan työvoiman saanti, vastataan ikääntymisen ja syntyvyyden laskun haasteisiin ja hillitään sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten kasvua (soteuudistus.fi). Voidaan todeta, että nykyisiä terveyskeskuksia myös modernisoidaan ja monialaistetaan.

Suomi on järjestötoimijoiden maa. Meillä on vahva kolmas sektori, joka on täynnä motivoituneita asiantuntijoita. Sote-alan järjestöjä on Suomessa yli 11 000 kappaletta, niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu noin 500 000 vapaaehtoista. Kolmas sektori työllistää kymmeniä tuhansia ammattilaisia (soste.fi).

Sosiaali- ja terveysuudistuksessa hyödynnettävää järjestöresurssia löytyy siis merkittävästi. Julkisen rahoittajan mukaan järjestösektorin on hyvä olla laajalti verkostoitunut ja toimia julkisen toiminnan täydentäjä. Annetaan tähän siis täysi mahdollisuus. Otetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt nykyistä laajemmin mukaan julkisen palvelun täydentämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksin lääkinnällisellä hoidolla emme voi kaikkien elämänalojen haasteita taklata. Ihminen on psykososiaalinen kokonaisuus, jossa suuri osa hyvinvoinnista syntyy elämän kokonaisuuden toimimisesta.

Teoreettisesti sote-järjestöjen paikka hyvinvoinnin rakentamisessa voidaan nähdä kahtiajakautuneesti (Niemelä, 2019). Näistä lainsäädännöllis-institutionaalinen järjestelmä tarjoaa tulonsiirtoja ja palveluja, kasvatuksellis-sivistyksellinen toiminta taas yhteiskunnallista osallisuutta ja elämänhallintaa (Hämäläinen, 2006).

Voidaan esittää uudistuksessa syntyvän sote-palveluja ja sote-järjestöjen järjestävän hyvinvointi- ja terveyspalveluja (hyte). Esittäisin, että jatkossa lähestyttäisiin uudistusta sotehy-ajatuksella, jossa näiden toimintojen nähdään selkeästi tukevan toisiaan.

Olennaista hyvinvointiin liittyen on sosiaalinen osallisuus, koenko olevani jonkin yhteisön jäsen vai olenko yksinäinen. Onko työelämäasemani kunnossa, onko minulla riittävä koulutus tai työpaikka? Osaanko alueen kieltä tai onko perheasiani kunnossa?

Terveydellisiä tai työkyvyn haasteita kokevalla ihmisellä on muitakin elämänhallinnan kokonaisuuden asioita mietittävänään kuin vain terveys ja näitä ei lääkinnällisellä hoidolla voi yksin hoitaa. Näihin haasteisiin sosiaali- ja terveysalan järjestöt tarjoavat kokemusasiantuntijuutta, kohtaamispaikkoja, omaisten tukemista, puhelin- ja verkkopalveluita ja tuettua työllistymistä. Terveyden haasteista toipuvalle hyödyllisiä palveluja, jotka yleishyödyllisesti tuotettuna säästävät julkisia resursseja.

Marinin hallituksen sote-uudistusta valmistellaan verkostoja ja palveluja kehittäen. Uudistetaan sote yhteistyössä toimien, yksityisen sektorin terveydenhuoltoa unohtamatta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sami Peltola

johtaja

Raisio-Naantali Fountain House ry:n Karvetin Klubitalo

(sd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.