Lukijoilta

Mielenterveysomaiset ovat unohdettu riskiryhmä, jonka tukeminen ennaltaehkäisisi syvempien ongelmien syntymistä

Maailman mielenterveyspäivää on vietetty vuosittain lokakuun 10. päivä jo vuodesta 1992 lähtien. Mielenterveyspäivän tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta mielenterveysongelmista ja niiden ehkäisystä kansainvälisesti.

Aihe on tänä vuonna kipeän ajankohtainen, sillä YK varoitti jo keväällä koronakriisin varjossa muhivasta globaalista mielenterveyden kriisistä.

Kansallisella tasolla tilanne on ollut hälyttävä jo pitkään. Vuosittain noin joka viides suomalainen aikuinen sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön.

Yksilön sairastuminen on kriisi myös läheisille: Mielenterveysomaisten tukijärjestö Finfamin mukaan joka toinen omainen on vaarassa sairastua itse. Tämä on valtava määrä riskiryhmässä olevia ihmisiä!

Riskiryhmä on vaarassa kasvaa entisestään, kun maailmanlaajuinen pandemia vaikeuttaa jo valmiiksi mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tilannetta ja vaikuttaa myös heihin, jotka eivät ole aiemmin poteneet mielenterveyden ongelmia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kesällä ilmestyneiden alustavien tutkimustulosten mukaan mielenterveysomaiset eivät saa tarvitsemaansa tukea ja omaisen jaksaminen sivuutetaan liian kevyin perustein. Lastia lisää se, että myös avun hakeminen itselle on tällä hetkellä omaisten omilla harteilla.

Erityisesti lapsiomaiset ovat haavoittuvassa asemassa, kun heidän hätäänsä ei tunnisteta sen vaatimalla laajuudella ja avun hakemista ei ole tehty läheiselle, saatika lapselle helposti saavutettavaksi.

Mielenterveystyön kattojärjestö Mielenterveyspooli listaa omaisten tukemisen muodoiksi muun muassa riittävän tiedon ja käytännön neuvojen jakamisen sekä matalan kynnyksen palvelujen tarjoamisen. Erityisesti vertaistuki koetaan usein tehokkaana avun muotona.

Ensisijaisen tärkeää on, että sairastuneen nopea hoitoonpääsy varmistetaan terapiatakuun voimaansaattamisella. Tällöin vastuu läheisen hoidosta on ammattilaisen eikä omaisen kannettavana.

Kun kiinnitämme huomion mielenterveyspolitiikassa laajemmalle koskemaan mieleltään sairastuneen lisäksi heidän omaisiaan pystymme pitämään yhä useamman toimintakykyisenä.

Tällä hetkellä mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy, joka on huolestuttavasti osunut myös entistä enemmän nuoriin.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin panostaminen sekä läheisten järjestelmällinen tukeminen ovat siis sekä taloudellisesti järkeviä että inhimillisiä investointeja hyvinvointivaltioon.

Emmi Lundán

vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen, sosiaalitieteiden opiskelija

Aino Marjamaa

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun vihreiden nuorten hallituksen jäsen, sosiaalitieteiden opiskelija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.